Rahat Ojennukseen

Month: April 2026

  • Sijoitusopas

    Sijoitusopas

    Tämä on itselleni kertauksena sijoitusopas.

    Perusperiaatteet

    1. Älä häviä rahaa.
    2. Älä häviä rahaa.
    3. Osta silloin kun kurssit tai markkina on alhaalla, myy silloin kun kurssit tai markkina on ylhäällä.
    4. Osta silloin kun muut myy, myy silloin kun muut ostaa.
    5. Kasvata sijoituspääomaa joka kuukausi.
    6. Mitä ostat? Osta USA ja EU ETF- ja indeksirahastoja. Ei muuta.

    Sijoittamisen erikoistemput, mitä tehdä ja mitä ei

    Sijoitusopas ja erikoistemput:

    Erikoistempuilla enimmäkseen menettää rahaa. Jos kuitenkin houkutus iskee äkkirikastua, rikastua, tai tehdä yli 8% vuosituottoa, kannattaa muistuttaa mieleen seuraavia asioita:

    Fiilispohjalla ei voi tehdä mitään. Kaikki perusperiaatteiden ulkoiset ratkaisut, jopa ihan tavallisista osakeostoista lähtien, vaatii konkreettisen analyysin. Analyysi tässä yhteydessä tarkoittaa jotain numeroilla mitattavaa. Fiilis ei ole analyysi. Se että katsoi 2 kertaa ja tuli oikea fiilis, ei ole analyysi vaikka siinä on numero (2).

    Jos haluaa tavallista korkeampaa sijoitustuottoa, riski tavallista matalammalle sijoitustuotolle kasvaa. Pitää tiedostaa, että korkea tuotto vaatii pitkäaikaisen sitoutumisen ja seurannan, ja paljon työtä ennen jokaista ostoa. Paljon kärsivällistä harkintaa. Paljon analyysiä. Prosessi jatkuu kokoajan ennen ostoja, ja oston jälkeen.

    Jeppez teki n. 100 000% sijoitustuottoa vuodessa systeemitreidauksella. Harva maailmassa pystyy siihen, ja hän ei tehnyt sitä fiilispohjalta. Vaan paljon aikaa vievällä analyysillä. Jo se, että tekee 20% vuosituoton vaatii paljon aikaa vievää analyysiä. Vaan kukapa tässä numeroita tuijottaa, tärkeintä on tiedostaa käytännössä että vaihtoehtoja on 2:

    • Osta säännöllisesti rahastoja, ja unohda koko homma, tai:
    • Jos meinaat ostaa osakkeita tai muuta erikoisempaa, käytä paljon aikaa analyysiin, eikä fiilistelyyn.

    Kaikki ratkaisut pitää pystyä perustelemaan mitattavin suurein kaiken aikaa, teki ratkaisuita nopeasti tai hitaasti. Jos ei pysy kärryillä, ei ole tehnyt analyysiä, jos ei ole aikaa analyysille, ei voi tehdä ratkaisuita. ChatGPT voi tietää jotain sijoittamisesta, mutta se ei tiedä yksilön elämänrytmistä. Siksi sen sijoitus neuvot eivät päde kaikille. Omaa ajatteluaan ei voi ulkoistaa tekoälylle.

    Sijoitusopas: Sijoittajan psykologia

    Paljon puhutaan sijoittajan psykologiasta. Tämän yritin pitää lyhyenä. Kuten joku viisas on sanonut, se että on hyvä psyykkinen suorituskyky ja häviämisenkestoky ei auta, jos todennäköisyydet ovat sinua vastaan. Eli vertauskuvallisesti jos menet hyvässä tappioitasietävässä mielentilassa kasinolle pelaamaan tonnilla yksikätistä rosvoa, niin ei sillä psykologisella tilalla ole mitään merkitystä. Kasino voittaa aina, ja lopulta olet menettänyt tonnin, olet sitten psyykkisesti missä moodissa tahansa.

    Mutta mainittakoon kuitenkin sen verran, että itse olen huomannut että erilaiset muun elämä kiireet aiheuttavat kyllä impulsiivisuutta ja sijoittamisentaidon unohtelua. Paradoksaalisesti voisi jopa sanoa että joissain tilanteissa voi olla, että isotuloisimmat ihmiset eivät ole niitä parhaita sijoittajia jos alkavat osakkeilla tai muilla sitäkin erikoisemmilla tavoilla sijoittamaan. Jos arki on kokoajan täynnä intensiivistä työskentelyä ja häsläämistä elämässä, silloin keskittymiskyky niin sijoittamiseen kuin muuhunkin katoaa.

    Jos palataan periaatteisiin ja erikoistemppuihin, niin ne vaativat sisäistämiskykyä ja kärsivällisyyttä. En nyt kokonaan sano, etteikö elämän muut kiireet voisi sopia sijoittamisen kanssa yhtäaikaa tehtäväksi, mutta jos on liian monta rautaa tulessa, niin silloin kyllä tulee epäonnistumaan. Rauhallinen ja sitoutunut mielentila on se jolla ne oikeat ratkaisut tulee, kuten se, että ei tee mitään ratkaisuita useassa tilanteessa, sillä seuraaminen on usein paras ratkaisu.

    Yhteenveto

    • Pysy perusperiaatteissa. Älä häviä rahaa.
    • Jos yrität muuta kuin perusperiaatteita, valmistaudu ja sitoudu numeroin mitattavaan pitkäkestoiseen jatkumolliseen analyysiin.
    • Tekoäly voi tietää jotain sijoittamisesta, mutta sen neuvot ei huomioi yksilön elämänrytmiä.
    • Hyvä psykologinen tappioidensietokyky ja rauhallisuus ei auta tuoton tekemiseen, kun valittu ratkaisu on todennäköisesti tappiollinen.
    • Rauhallisuus ja sitoutuneisuus on kuitenkin hyve.
  • Tekoälyä salkkuun tekoälyn kanssa

    Tekoälyä salkkuun tekoälyn kanssa

    Puuhastelin tekoälyn kanssa neuvotellen salkkuuni joitain uusia buumi- ja kuplaosakkeita. Tokihan salkkuni on muutenkin tässä elänyt viime aikoina josta en ole kirjoittanutkaan.

    Korjausliike ja buumi kauhistelua

    Kohtahan se on taas S&P500 korjausliikkeen aika että pätkähtää. Ajattelin ilmeisesti, että ei tässä liian helpolla pääsisi, ja ostin salkkuun riskibuumiosakkeita jotka tekevät taatusti roiman korjausliikkeen ollessaan kuplana +300% vuosituotoissa.

    Eli kuokkaan tulee kohta tuplana, onneksi velkavipu on jotain 1,5-2% tätä kirjoittaessa. Täytyy katsoa pitääkö korjata satoa (eli myydä jotakin) ennenkuin romahdus tulee, vai pitääkö ottaa hetkellisesti kuokkaan vaan ja jatkaa elämäänsä. Jos ei myy, välttyy veroseuraamuksilta myyntien kanssa, turhalta markkinoiden seuraamiselta ja turhalta stressiltä myynti- ja uudelleenostoajoituksien kanssa.

    Mistä buumiosakkeista puhun?

    Viime kirjoituksessa sivusin tekoälyosakkeita, ja siirryinkin tuumasta toiseen ja ostelin niitä vähän. Ostin VRT:tä, jonka voisi ajatella oleva tekoälyosake, yhtiö tekee tekoälyinfraa datakeskuksiin. Tarkalleen ottaen kai tämä on “tekoälyinfraosake”. En tiedä myyvätkö ikäänkuin “avaimet käteen” tyyppisesti datakeskuksia, tämä on vain mututuntumaa jonka sain vilkuiltuani yhtiön sivuja.

    Lisäksi ostin GEV, joka tuottaa energiaa ja energiaverkkoja datakeskuksille. Kolmantena lisäyksenä ostin ei-tekoälyyn liittyviä osakkeita, eli RKLB. RKLB on rakettiyritys joka on puuhaamassa jotain Neutron rakettia joka ehkä onnistuu, ehkä ei. Jos onnistuu, voi tulla kuplamainen nousu sen arvoon. Siinä kai yritin sitä “Yritän ostaa Nvidian tyyppistä nousijaa ennen kuin se on noussut ihan tappiinsa” ratkaisua.

    Ei siitä sen enempää, nyt katsotaan hienoa piirakkadiagrammia jonka ChatGPT teki. Diagrammista on nähtävillä riskiluokkien mukaan salkkujeni omistukset tätä kirjoittaessa 25.4.2026. Katsotaan miten tästä eteenpäin. Ehkä salkkuun voisi mahtua vielä pieni vara daytreidausosakkeille, jonka riskiluokka voisi olla väriltään vaikka musta, ja riskiluokitus korkein nyt nähdyistä. Mutta en ole vielä siihen lähtenyt.

    Salkkuni nyt

    Salkkuni rungon muodostaa ETF ja indeksirahastot, jotka ovat ikäänkuin “perusta” rahalleni. Niiden päälle rakennan sitten hyökkäävämpiä instrumentteja. Rahastojen lisäksi minulla on sellaisia vanhan aikaisia “nyt saa halvalla perinteisten alojen osakkeita” tyyppisiä suht. laatuyhtiöiden osakkeita, joiden kanssa voi 0-10 vuotta rauhassa odotella jos ne joskus lähtee nousuun.

    Edellä mainittujen lisäksi on vähän suomalaista teollisuutta, ja sitten keihään kärkenä on nyt nuo uudet buumiosakkeet, joilla yritän ottaa kovempaa tuottoa vaikka tietäähän sen että kun myöhässä lähtee buumiin mukaan, että riskit on kovat siihen että tuotto kääntyykin tappioksi. Se ei pelaa joka pelkää.

    Toisaalta ChatGPT:n mukaan tekoälyinfran kohdalla ainakin liiketoimintaympäristön näkymät on loistavat vieläkin tulevaisuudessa. Mutta ovatko osakkeet jo liian korkealle hinnoiteltuja, niin että yhtiön tulos ja loistava tilaus tulevaisuuskaan ei riitä enää nostamaan osakkeiden arvoja? Ja korjausherkkiähän nämä ovat myös.

  • Työ, sosiaalisuus, raha, palautuminen

    Työ, sosiaalisuus, raha, palautuminen

    Mietiskelen vähän tässä kirjoituksessa sitä että mitä vaikutusta sosiaalisuudessa on rahaan. Onko sosiaalisuuteen tähtäys tietyllä tavalla turhaa kitkaa, vai voisiko se oikein tehtynä joillakin meistä nostaa rahan tienaamista, sekä oman omavaraisuuden ideointia?

    Olen pitkään harrastanut grindausta. Eli sitä että painetaan pitkiä päiviä ja välillä opiskellaan vapaa-ajalla jotain. No pakko myöntää, ettei tuo ole kyllä pitkälle vienyt. Välillä homma on ollut samaa kuin Bill Gatesilla Microsoftin alkuaikoina, vain sillä erotuksella että puuttuu se Microsoft, johon Bill Gatesilla oli verkostoitumisensa kautta tullut Paul Allen yhtiökumppaniksi. “Verkostoitumista” tarvitaan rahan luonnin vipuvaikutusta varten.

    Kaikki eivät tarvitse sosiaalisuutta rahan luonnin vipuvaikutukseksi. Mutta minulle ei ole sosiaalisuuden puute tuonut kuuta taivaalta, joten voi olla että minulle pelkkä grindaaminen ei sovi. No en tiedä. Voihan olla että pitää grindata ja olla sosiaalinen.

    Asiakeskeinen sosiaalisuus työssä ja raha

    Voisi ajatella että työelämässä sillä tienaa rahaa jos välittää tietoa. Jos tekee ensin vähän pidemmän päivän, niin saa paljon tietoa työn kautta, tämä johtaa siihen että voi jakaa tietoa muille henkilöille. Kai se on jokin johtamisen muoto epäsuorasti, ja vaikuttaa koko porukan tuloksen tuottoon. Tarkemmin katsottuna yksi ihminen on solmukohtana koko projektille ja monen ihmisen tulokselle.

    Töissä on varmasti muitakin sosiaalisuuden muotoja joilla saadaan rahaa, mutta nopeasti ajateltuna tämä on se konkreettinen helpoisti saavutettavin muoto. Ei siellä töissä kumminkaan sosiaalisuudella rahaa ihan niin saa, että vaan jauhaa skeidaa, uskon että töitäkin pitää projekteissa tehdä. Mutta toisaalta jos osaisi yhdistää itselleen sopivasti sopivan rohkeasti sosiaalisuutta asiallisesti hyvään työntekoon niin se mikä voisi olla tuottavampaa?

    Muita tapoja sosiaalisuudella saada enemmän palkkaa töissä:

    • Esiintyminen eri muodoissaan koulutus tai muussa esittelymielessä. Vipuvarsi on sama, kun kertoo isolle joukolle hyödyllistä tietoa, niin itse on solmupiste joka aiheuttaa tuottoa.
    • Muiden auttaminen ongelmien ratkaisuissa.
    • Raportointi ylemmille tehdyistä asioista ja missä mennään. Näin tilannetieto on kokoajan tuoretta. Plussana oma työ tulee nähdyksi sivuvaikutuksena.
    • Pyytää kehitystä jollain osa-alueella omassa toimenkuvassaan.
    • No voiko tuota nyt sosiaalisuudeksi sanoa, että älyää pyytää lisää palkkaa, kyllä kai jokainen sitä älyää pyytää.
    • En nyt oikeastaan keksi muuta, kun tämä on nopea kirjoitus. Mutta noin jos on mukava ihmisille töissä, niin se vähentää kitkaa ja tekee kaikkien olon mukavammaksi, mistä nyt ei varmaan haittaa ole.

    Sosiaalisuus vapaa-ajalla ja raha

    Vapaa-ajalla rahaa sosiaalisuus voi tuoda sitä kautta että löytää uusia ihmissuhteita joiden kautta näkee uusia näkökulmia omaan omavaraisuus hankkeeseensa. Ei kaikille kannata tai tarvitse höpöttää omista FIRE hankkeistaan, mutta kun verkostoituu, niin tapaa uusia ihmisiä, keiden kanssa voi saada uusia mahdollisuuksia, kenties joku uusi kaveri kenen kanssa perustaa joku vapaa-ajan firma, tai lähteä osakkaaksi alkuun pienesti. Tai ihan pelkät saadut ideat voivat avartaa syvästi omaa ymmärrystä.

    Jälleen kerran, kaikkien ei tarvitse rahan vuoksi perustaa vapaa-ajalel sosiaalista elämää, joillekkin grindaus elämä toimii, mutta voi olla, että grindauksessa tulee katto vastaan kun uppoaa yksin siihen kuoppaan eikä tunnu löytävän raha-asioissaan eteenpäin yksin. Tuttu asia monessa asiassa: Kun et pääse etenemään, vanha strategia ei enää toimi.

    Muutenkin vapaa-ajan sosiaalista elämää ei kannata rakentaa niin että se on työn vihollinen ja uuvuttaa, vaan tässä kirjoituksessa puhun sosiaalisuudesta joka tukee FIRE ajattelua myös niin, että työelämässä pärjää paremmin. Edelleen pitää pystyä töissä tekemään pitkä päivä jos toinenkin tarvittaessa, ellei peräti useampikin.

    Sosiaalisuus ja palautuminen

    Kyllähän sitä jokainen viettäisi kesäloman mielellään varsinkin FIRE säästöjen alkuvaiheessa kotona osakkeita valiten mieluummin kuin muuta. Mutta joku 3:n päivän kaupunkimatka jonkun läheisen kanssa voi kyllä kuitenkin avartaa taas näkökulmia ja antaa uutta puhtia. Siitäkin jää vielä useita viikkoja valikoida osakkeita jos sitä pitää tehdä.

    Sosiaalisuus auttaa palautumiseen. Jos aloittaa Jujutsun kodin lähellä olevassa kerhossa saa uuden kaveriryhmän, suorastaan klubin täynnä kavereita keiden kanssa parasta on ettei tarvitse kaveerata, vaan homma perustuu siihen että saa lyödä niitä jollain tasolla turpiin, ja kun tekee sen useasti, voi jutella ihan luonnostaan niiden ihmisten kanssa. Tuollaiseen kun sitoutuu kerran viikossa tavoitellen mustaa vyötä seuraavan viidentoista vuoden aikana, niin samalla tulee verkostoituneeksi monen ihmisen kanssa. jujutsu harkoissa käynti kerran viikossa mahtuu työ, opiskelu sijoitus ym aikataulurumbaan sisään niin että jää päivittäistä palautumisaikaakin eikä myöskään ole sodassa työpaikkaansa vastaan ajankäytössä, vaan virkistäytyy paremmin kuin vain 7 päivää viikossa tv:n katselulla palautumisen hoitamalla.

    Loppumietteet

    En ole varma onko minusta sosiaalisten tilanteiden mestariksi, vai jatkanko vanhaa grindaustani, mutta kyllä aion yrittää tuota sitoutuneesti Jujutsua kerran viikossa, ja silti vähän pitkiä päiviä tehden. Halusin tämän kirjoituksen avulla hieman terapisoida itseäni site. Voiko sosiaalisuutta valjastaa rahan tienaamisen ja omavaraisuuden ideoinnin työkaluksi ja siinä samalla palautua ja vahvistua omalla elämän tiellään.

    Kun minulle ei ehkä ole pelkkä grindaus ollut se kaikkein tuottoisin tie. Voisi sanoa että strategian vaihto lisäämällä sosiaalista näkökulmaa voisikin alkaa tuomaan sitä rahaa taas lisää sekä palkkatuloina että palautumisen ja avartuneen ymmärryksen kautta ja omavaraisuuden hallinnoinnin kautta.

  • Tekoälyosakkeet, uhka vai mahdollisuus?

    Tekoälyosakkeet, uhka vai mahdollisuus?

    Tänään spekuloin tekoälyosakkeilla. Tällä hetkellä kurssiarvot ovat monien tekoälyyn liittyvien yhtiöiden kohdalla todella korkealla, ja nousu on ollut voimakasta. Tekoälyosakeamatöörin silmilläni tilanne muistuttaa osittain 1990-luvun IT-kuplaa, ja mielessä pyörii klassinen ajatus: kun minä kuulin tästä, on jo liian myöhäistä ostaa tekoälyyn liittyviä osakkeita, koska hinnat ovat jo nousseet. Siksi herää väistämättä kysymys: Romahtavatko nämä kurssit seuraavaksi rajusti alaspäin? Sparrasin aiheesta tekoälyn kanssa, ja sen näkemys oli, että tekoälybuumi ei ole vielä ohi, vaan painopiste on ehkä siirtymässä kohti tekoälyinfrastruktuuriin liittyviä yhtiöitä. Tekoälyn kasvu lisää tarvetta datakeskuksille, niiden tekniikalle sekä niitä tukevalle infrastruktuurille, kuten kaapeloinneille ja sähköverkoille.

    Tekoälyosakkeet ja tekoälyinfraosakkeet

    Tekoälyosakkeet ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti, ja monen sijoittajan mielessä on kysymys siitä, onko parhaat tuotot jo nähty. Nykytilanne ei kuitenkaan muistuta täysin perinteistä kuplaa, sillä tekoälyä hyödynnetään jo laajasti yrityksissä ja teollisuudessa, ja investoinnit jatkuvat edelleen kiihtyvällä tahdilla. Vuoden 2026 toiselle puolikkaalle ennakoidaan yhä kasvavaa kysyntää erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin liittyvissä ratkaisuissa, kun datakeskuksia rakennetaan lisää ja tekoälyn käyttö laajenee pilotoinneista tuotantoon. Tämä voi tarkoittaa, että arvonnousupotentiaalia on edelleen olemassa, mutta todennäköisesti aiempaa valikoivammin.

    Tekoälyinfraosakkeet. Hiljainen mutta vahva kasvuvaihe

    Tekoälyinfraosakkeet ovat nousseet keskusteluun erityisesti sen jälkeen, kun ensimmäinen tekoälyaalto keskittyi laskentatehoon ja siruihin. Nyt huomio siirtyy datakeskuksiin, sähkön tuotantoon, jäähdytykseen, verkkoratkaisuihin ja datan tallennukseen, kaikkiin niihin rakenteisiin, joita ilman tekoäly ei yksinkertaisesti toimi. Vuoden 2026 toisella puolikkaalla investointien odotetaan jatkuvan vahvoina, kun yhä useammat yritykset siirtyvät tekoälyn kokeiluista täysimittaiseen käyttöön. Tämä luo tekoälyinfraosakkeille mahdollisuuden vakaampaan ja pidempikestoiseen arvonnousuun verrattuna moniin näkyvimpiin hypeyhtiöihin. Kun tekoälyn käyttö lisääntyy, sitä tukevaa infraa on pakko rakentaa lisää.

    Tekoälyosakkeet. Hypeä vai edelleen kasvutarinaa 2026?

    Vuoden 2026 toiselle puolikkaalle näkymät tekoälyosakkeille ja erityisesti tekoälyinfraosakkeille vaikuttavat edelleen myönteisiltä, vaikka riskit ovat kasvaneet arvostustasojen noustessa. Tekoälybuumi ei näytä pysähtyvän, mutta sen luonne muuttuu: nopeiden hypenousujen sijaan markkina voi siirtyä vaiheeseen, jossa arvonnousu perustuu yhä enemmän todelliseen kysyntään ja investointeihin infrastruktuuriin. Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että mahdollisuuksia on yhä olemassa, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tarkempaa valikointia ja pidempää sijoitushorisonttia kuin aiemmin.

    Kuva yllä: Vertiv Holdings A (VRT) osakkeen hintakehitys. Lähde: Nordnet. Viimeisen 12kk aikana kehitystä on tullut yli 300%. Vertiv Holdings valmistaa ja toimittaa datakeskuksille kriittistä infrastruktuuria, kuten sähkönsyöttö-, jäähdytys- ja varavoimaratkaisuja, joita tarvitaan erityisesti tekoäly- ja pilvipalvelujen toimintaan.

    Omat mietteeni tästä kaikesta ja mitä sillä teen

    Tekoälyinfraan voisi sijoittaa oikeassa momentumissa. Vanha konservatiivisen sijoittamisen totuus taitaa olla että “se minkä kurssi on ylhäällä, on suuressa riskissä tulla alas, ja toisinpäin”. Eli todella riskisiähän nämä nyt ovat.

    Nyt on vielä tuplariski, koska S&P500 on taas All Time High lukemissa, niin sekin tuppaa heilahtamaan alaspäin, ja nämähän menevät siinä mukana. Tätä ei kannata tosin liikaa pelätä, mutta riskinhallinnassa on hyvä tiedostaa.

    Tekoälyinfraosakkeita voisi kuitenkin pienellä osuudella salkusta ostaa nyt kun ollaan S&P500 indeksin kanssa korkealla, mutta jos indeksit laskee, niin osuus voisi olla vähän isompi, joskin pieni sekin. Noin niinkuin maallikon mututuntumalta kun ajatellaan tuota että miten räjähdysmäisesti tekoäly tässä leviää. Kyllä, tekoälyllä on ihan oikeita sovelluksia asiantuntijatyöskentelyssä, vaikka ChatGPT saattaa puhua välillä pehmeitä.

  • Viikko 14. Länsi-Aasian tilanne ja katsaus sijoitustapahtumiin.

    Viikko 14. Länsi-Aasian tilanne ja katsaus sijoitustapahtumiin.


    Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mitä sijoitusmaailmassa tapahtuu ja mitä mieltä olen siitä. Lisäksi tarkastelen omaa sijoitustilannettani tällä hetkellä.

    Yleistilanne

    S&P 500 -indeksi oli korkealla, ja tätä kirjoittaessa 3.4.2026 oletan, että käsissämme on pörssiromahdus. En voi sanoa tätä varmaksi, ja omat tuntemukseni vaihtelee tämän pörssiromahdus-skenaarion suhteen. Jos minun kuitenkin pitää valita yksi näkemys tulevaisuudesta, arvioin, että S&P 500 -indeksin arvo tulee laskemaan noin 20 % all time high -tasolta alaspäin.

    Yllä olevassa kuvassa on esitetty S&P 500 -indeksin kehitys 50 ja 20 periodin liukuvien keskiarvojen (moving average) avulla. Kun vihreä viiva risteää mustan viivan ylhäältä alaspäin, kyseessä on myyntisignaali eli viite laskun alkamisesta. Vastaavasti, jos vihreä viiva leikkaa mustan viivan alhaalta ylöspäin, sitä voidaan pitää ostosignaalina. Kuvankaappaus on otettu 3.4.2026. Lähde: Marketwatch

    Liukuvien keskiarvojen (moving average) perusteella ei näyttäisi siltä, että oltaisiin lähelläkään ostopaikkaa eli nousun alkua. Tähän sekä omaan fiilikseeni ja markkinan tarkasteluun perustuen näkemykseni on, että S&P 500 jatkaa laskuaan. Kun se laskee, myös muiden maiden indeksit ja pörssikurssit seuraavat yleensä perässä – usein pienellä viiveellä.

    Tässä tapauksessa Lähi-idän tapahtumat ovat toimineet katalyyttinä pörssien laskulle. Kun maailmalta tulee uutta tietoa, kurssien suunnat vaihtelevat, mutta yleinen trendi on alaspäin. Näin ainakin rohkenen väittää. Kuten jo mainitsin, oma näkemyksenikin on viimeaikaisten tapahtumien myötä ajoittain hieman muuttunut, mutta olen suurin piirtein pysynyt samassa linjassa.

    Mitä nyt kannattaa tehdä mielestäni

    Jokainen tekee omat johtopäätöksensä ja kantaa vastuunsa itse. Ajattelen, että nyt ei kannata vielä lyödä “all in”, mutta jos ostaa, ajankohta ei ole huonoin mahdollinen, koska indeksit ovat tulleet alas huipputasoistaan. Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi öljy-yhtiöiden osakkeiden tai Nordnet Norge Indeksin kohdalla nousu on jo pitkälti tapahtunut, jolloin mukaan lähteminen voi olla myöhäistä.

    Yksi tapa lähestyä tilannetta voisi olla se, että ostaa omalla ostoslistalla olevia instrumentteja vähitellen, pidemmälle ajanjaksolle hajautettuna. Samalla kannattaa tarkkailla suurimpien indeksien, kuten S&P 500, kehitystä ja sitä, mihin suuntaan markkina on kokonaiskuvassa liikkumassa. Jos ostot jakaa esimerkiksi noin 1,5 kuukauden ajalle, voi laskevaan markkinaan ostamista ajoittaa tasaisemmin.

    Oma ajatteluni näissä asioissa on: parempi huono suunnitelma kuin ei suunnitelmaa lainkaan – ja toisaalta paraskin suunnitelma murenee usein käytännön toteutuksessa.

    Omat salkkuni viime aikojen käänteissä

    Myin S&P 500 -indeksin arvonlaskun alkuvaiheessa kaikki indeksirahastoni ja ETF-rahastoni. Hetken aikaa oli kylmä hiki otsalla, sillä kurssilaskun ja maailman tapahtumien puhkeamisen aikaan olin juuri ehtinyt ottaa velkavipua noin 15–20 % salkun koosta.

    Ajattelin tuolloin, että pörssiromahdus on tulossa, mutta sen toteutuminen viivästyi kerta toisensa jälkeen. Odottaminen alkoi syödä hermoja, kun salkkuni tuotto laski. Tässä vaiheessa ajattelin vielä, että indeksin arvo ehtisi nousta muutaman prosentin ennen romahdusta, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

    Aloitin myynnit voitollisista omistuksista toivoen, että kyseessä olisi vain hetkellinen lasku. Pyrin samalla vähentämään velkavivun osuuden ilman, että joutuisin myymään mitään tappiolla. Myin siis alkuun SM Energy -osakkeet, joka on öljy-yhtiö, sekä Nordnet Norge Indeksi rahaston osuudet.

    Edellä mainittujen tapahtumien jälkeen jouduin myymään juuri ostamiani ETF- ja indeksirahastoja tappiolla, koska muodostin näkemyksen, että kyseessä on pörssiromahdus eikä vain hetkellinen notkahdus. Tämän jälkeen S&P 500 onkin tullut alaspäin noin 5 %, käytyään noin -8% tasossa.

    Olin myös hiljattain ostanut osakkeita noin 30 %:lla salkkuni koosta. Olin siis nähnyt paljon vaivaa etsiessäni mielestäni kohtuullisesti aliarvostettuja yhtiöitä ja ostanut niiden osakkeita. Suurimman osan arvo laski maailman tapahtumien myötä, mutta en myynyt niitä. Tiesin, että vastavirtaan uiminen vaikuttaa usein negatiivisesti lyhyen aikavälin arvonkehitykseen. Lisäksi olin jo ostaessani asennoitunut siihen, että alkuvaiheen arvonlasku ei vielä tarkoita mitään poikkeuksellista, vaan on täysin normaalia – erityisesti silloin, kun tavoitteena on sijoittaa niin sanottuihin tuleviin kasvuosakkeisiin. Nämä osakkeet ovat minulla edelleen salkussa.

    Salkkujen sisältö nyt

    Viime viikolla alkoi tulla positiivisia uutisia, ja suunnittelin lisääväni 100 % sijoituskassastani noin puolentoista tulevan kuukauden aikana pääosin ETF-rahastoihin. Viime viikon lopulla aloin jo tuntea olevani hieman hybriksen vietävissä, ja nopeutin ostoprosessia jonkin verran. Sain kuitenkin pidäteltyä itseäni ja olen tällä hetkellä melko hyvässä tilanteessa.

    Jos ennusteeni pitää paikkansa ja kurssilaskut jatkuvat vielä noin viisi viikkoa eteenpäin, noin 20 % all time high -tasolta alaspäin, suunnitelmani on lisätä ostoksia vähitellen viikko kerrallaan. Aina kun kurssi alkaa nousta pidempään, usean päivän tai viikon ajan, teen pieniä lisäyksiä. Jos kurssi laskee, tällöin vain tarkkailen tilannetta. Suuressa mittakaavassa siis ostan laskevaan kurssiin mutta nousutrendissä. Toki pääprioriteetti on saada ajallisesti hajautetusti syötettyä käteisvarani sijoituksiin, joten strategia (markkinan suunta) voi elää lennossa.

    Nyt salkuistani on kiinni sijoitusinstrumenteissa noin 64%. Katsotaanpa Nordnet salkun jakauma:

    Käteisvaroja on siis näemmä noin 48 % tässä salkussa. Toisessa salkussa käteisen osuus on pienempi. Alla on Interactive Brokers -salkkuni. Omistuksina siellä on ETF-rahastoja sekä erinäisten yhtiöiden osakkeita. Käteisen osuus on tässä salkussa pienempi, mutta valitettavasti en pysty näyttämään tarkkoja prosenttiosuuksia omistusten jakautumisesta tässä salkussa:

    Yhteenveto ja miten tästä eteenpäin?

    Maailmalla on rauhatonta, kuten tiedetään, ja mielestäni ajoittaisista positiivisista uutisista huolimatta markkinalasku jatkuu vielä kuukauden tai muutaman kuukauden ajan. Yllättäviä oston paikkoja voi vielä hurjimmille shoppailijoille mielestäni tarjoutua, ja tätä voi hyödyntää seuraavasti:

    • S&P500 ja Euro Stoxx 50 indekseihin sijoittavissa inverse eli käänteisissä ETF-rahastoissa. Kun indeksi laskee, näiden arvo nousee. Minä en ole jaksanut näitä ostaa.
    • Öljy-yhtiöiden ja Norge Indeksin arvo voi nousta vielä öljyn hinnan noustessa, mutta riski on jo korkea ja muuttuu tilanteen pitkittyessä korkeammaksi. Voi olla hyvä ostos, mutta vaatii voimia seurata tilannetta. En jaksa tätä.
    • Helpoin homma nyt on antaa kurssien laskea, ja ostella pikkuhiljaa halvalla tankaten jenkkiläisiin ja eurooppalaisiin ETF- ja indeksirahastoihin. Oletus tässä tietenkin on, että kurssit laskevat. Itse ostelen joka tapauksessa ajallisesti hajauttaen käteiskassani nyt sisään sijoituksiin vaikka kurssit lähtisivätkin nousemaan.