Rahat Ojennukseen

Category: Rahasto

  • ChatGPT Plus syväanalyysi: +50% vuosituotto vakaasti ja stressittömästi

    ChatGPT Plus syväanalyysi: +50% vuosituotto vakaasti ja stressittömästi

    Kokeilin ChatGPT syväanalyysiä, ja päädyin sitten huvikseen testaamaan samalla olisiko tekoälyllä jotain fiksua sanottavaa otsikon aiheesta. Eli miten tehdä 50% vuosituotto vakaasti vuosittain ja stressittömästi. Helppo ongelma ratkottavaksi, eikö? ChatGPT ruksutti vastausta 40 minuuttia tähän. Katsotaan mitä saatiin.

    Alla oleva on kokonaan ChatGPT:n kirjoittama raportti. Viesti on selvä, +50% salkku on vaikea saada, lähes kaikille meistä mahdoton. Lisäksi osa kirjoituksesta on niin sakeaa etten ymmärrä termejä. Kuitenkin joitain hyviä pointseja oli, kuten tuo stressittömyyttä käsittelevä osa jossa otetaan kantaa sijoitusstrategiaan ja ajankäyttöön sen kanssa:

    Vähästressinen sijoitusstrategia ja realistinen tie korkeaan tuottoon

    Tiivistelmä

    Ydinviesti on epämukava mutta selkeä: vakaa +50 % vuodessa ja mahdollisimman vähästressinen sijoittaminen eivät käytännössä sovi samaan pakettiin. Laajan osakemarkkinan vuosituotto ylitti Damodaranin 1928–2025 S&P 500 -kokonaistuottosarjassa 50 % käytännössä vain kerran, kun taas viimeisimmätkin vahvat vuodet 2023–2025 olivat 26,1 %, 24,9 % ja 17,8 %. Samalla viputuotteissa ja CFD:issä ESMA:n mukaan 74–89 % piensijoittajatileistä menettää rahaa, ja kryptot ovat tutkimuksissa erittäin volatiileja. Siksi paras vähästressinen ratkaisu ei ole “50 % joka vuosi”, vaan ydin-satelliitti-salkku, jossa perusura on realistisesti noin 8–15 % ja +50 % käsitellään poikkeuksellisena bonusskenaariona, ei odotusarvona. Arvio alla on 1 vuoden horisontilla ja ennen veroja sekä kuluja.

    Kuinka realistinen +50 % on

    Historiallinen ja tutkimusnäyttö viittaa siihen, että +50 %:n vuotuinen tuotto on hajautetulla salkulla harvinainen, ja usean vuoden ajan “vakaana” lähes epärealistinen. Lisäksi enemmistö yksittäisistä osakkeista jää pitkällä aikavälillä jopa käteistä vastaavan T-bill-tuoton alle, joten 50 %:n tavoite nojaa käytännössä harvoihin voittajiin, suureen keskittymiseen, vipuun tai illikvideihin huipputapauksiin. Alla olevat haarukat ovat oma (ChatGPT:n oma, ei sivun pitäjän) karkea synteesini historiasta ja tutkimuksesta, eivät eksakteja todennäköisyyksiä.

    Osakkeissa ongelma on harvinaisuus; optioissa ja vivussa ongelma on polkuriippuvuus ja tappioiden nopeus; kryptoissa taas valtava vaihtelu. Optioiden keskimääräiset tuotot ovat usein heikkoja tai negatiivisia tietyissä strategioissa, Fiva korostaa johdannaisten merkittävää riskitasoa ja sitä, että tappio voi joissakin tapauksissa ylittää sijoitetun pääoman. Vivussa SEC varoittaa daily reset -ilmiöstä, ja ESMA:n mukaan enemmistö retail-CFD-tileistä häviää rahaa. Kryptossa +50 % vuosi on paljon tavallisempi kuin osakkeissa, mutta samoin myös romahdusvuodet. Private equityn ja startupien ongelma on lisäksi se, että tuotot realisoituvat hitaasti ja jakauma on erittäin vino: parhaat tapaukset tekevät suurimman osan kokonaisvoitosta.

    Esimerkkisalkut

    Alla olevat salkut on rakennettu niin, että stressi pysyy kohtuullisena. Ne eivät “odota” +50 % tuottoa, vaan tarjoavat eri tasoisen kompromissin tuoton, stressin ja haitallisen drawdownin välillä.

    Rakenteen logiikka on tämä: hajautus alentaa riskiä ilman että koko tuotto-odotus katoaa, trend following on pitkällä historiallisella aineistolla ollut matalasti korreloiva lisäosa, ja pieni krypto- tai optiosatelliitti säilyttää mahdollisuuden hyvin vahvaan vuoteen ilman että koko salkku muuttuu spekulatiiviseksi. Käytännössä keskitaso on useimmille paras kompromissi.

    Kaupankäynti ja riskinhallinta

    Nämä ovat konservatiivisia sääntöehdotuksia. Olennaista on, että stop-loss ei takaa toteutushintaa gap-tilanteissa, joten position koko on usein tärkeämpi kuin stopin “taikavoima”. Vielä olennaisempaa: älä myy paljaita optioita, älä rakenna salkkua pakollisen vivun varaan, äläkä lisää tappiollista positiota vain siksi, että se on laskenut.

    Stressin minimointi

    Stressi laskee eniten silloin, kun päätöspisteitä on vähän. Siksi käytännöllisin malli on: automaattiset kuukausiostot, yksi rebalanssipäivä per kvartaali, salkun tarkistus korkeintaan kerran viikossa, ja yhden sivun “sijoituspolitiikka”, jossa lukee miksi omistat, milloin pienennät, ja mikä on maksimitappiosi. Pörssisäätiö korostaa sijoitussuunnitelmaa ja hajautusta; Vanguardin tutkimuksen mukaan rebalanssin päätarkoitus on pitää riski tavoitetasolla, ei maksimoida tuottoa.

    Historiallinen arvio ja tärkeimmät varotoimet

    Kevyt backtest-ajattelu riittää yhteen johtopäätökseen: historia ei tue vähästressistä +50 %:n “vakiosalkkua”. Viime vuosienkin vahva osakemarkkina jäi selvästi alle tämän tason, vaikka trend following -tyyppisillä strategioilla on pitkän historian perusteella ollut hajautushyötyä. Kryptot ja startupit voivat tuottaa +50 % tai paljon enemmänkin, mutta samalla niiden jakauma on raju: Bitcoinissa on nähty sekä erittäin vahvoja että erittäin heikkoja vuosia, ja angel/startup-tuotoissa useimmat sijoitukset häviävät, vaikka top 1 % voi tehdä yli 50x. Private equity taas istuu huonosti 1 vuoden tavoitteeseen, koska rahastojen lopullinen kvartaalisijoitus stabiloituu vasta vuosien aikana. Käytännön varotoimet ovat siis: pidä vipu matalana, hyväksy etukäteen maksimi-drawdown, käytä vain rajatun tappion johdannaisia, hajauta, automatisoi ja pidä +50 % upside-skenaariona — ei perusoletuksena.

  • Salkkukatsaus

    Salkkukatsaus

    Katsotaanpa mitä salkuista löytyy, ja miten menee. Sijoittamisessa olen koittanut mennä eteenpäin kuin nainen. Tavallisessa sijoittamisessa katselen vain selaimen suosikeihin listattuja laatuyhtiöitä joille olen merkannut dippihinnan jolloin niitä voisi ostaa. Muuten sijoitusten seurannassa koitan mennä logiikalla “mitä vähemmän seuraan, sitä vähemmän sekoilen, sitä parempi tuotto”. Suuri osa salkuistani on myös ETF ja indeksirahastoissa.

    Tekoäly-yhtiöt ja muut riskiyhtiöt piti myydä pois, hermoni ei sietänyt niitä. Voi olla että kuplalla ratsastelulla voisi parantaa tuottoa, mutta kyllä se sellaista rodeota on että ei sovi omaan rytmiini millään.

    Treidausleikit voivat olla eri asia, ja jos niitä pitää tehdä, niin niitä tehdään pääasiassa tutkimalla ja analysoimalla. Jos jotain päättyy treidaamaan, niin lähtökohta siinä on se että niitä rahoja ei näe enää, vaikka ei niistä ole tarkoitus suosiolla irti päästää.

    Työelämästä ne rahat on edelleen haussa, ja sijoittamiseen pätee se että mitä vähemmän tekee sen enemmän tuottaa.

    Omistukset

    Omistukset tällä hetkellä:

    Eipä siinä, olen päätynyt jotenkin tilanteeseen jossa käteistä on 17% salkusta. ETF ja indeksirahastoja ostelen jotakuinkin USA 60 ja EU 40% painotuksilla sitä mukaa kun S&P500 dippailee tai Eurooppalaiset indeksit.

    Tai, kun seurannassani olevat “laatuyhtiöt” saavuttaa dipatessaan ennalta määrittelemäni ostokelpoisen arvon, ostan sitten niitä. Paitsi jos sattuu tulosraportti olemaan lähiaikoina, niin ehkä odotan senkin ja katson pari päivää mihin suuntaan kurssit etenee.

  • Sijoitusopas

    Sijoitusopas

    Tämä on itselleni kertauksena sijoitusopas.

    Perusperiaatteet

    1. Älä häviä rahaa.
    2. Älä häviä rahaa.
    3. Osta silloin kun kurssit tai markkina on alhaalla, myy silloin kun kurssit tai markkina on ylhäällä.
    4. Osta silloin kun muut myy, myy silloin kun muut ostaa.
    5. Kasvata sijoituspääomaa joka kuukausi.
    6. Mitä ostat? Osta USA ja EU ETF- ja indeksirahastoja. Ei muuta.

    Sijoittamisen erikoistemput, mitä tehdä ja mitä ei

    Sijoitusopas ja erikoistemput:

    Erikoistempuilla enimmäkseen menettää rahaa. Jos kuitenkin houkutus iskee äkkirikastua, rikastua, tai tehdä yli 8% vuosituottoa, kannattaa muistuttaa mieleen seuraavia asioita:

    Fiilispohjalla ei voi tehdä mitään. Kaikki perusperiaatteiden ulkoiset ratkaisut, jopa ihan tavallisista osakeostoista lähtien, vaatii konkreettisen analyysin. Analyysi tässä yhteydessä tarkoittaa jotain numeroilla mitattavaa. Fiilis ei ole analyysi. Se että katsoi 2 kertaa ja tuli oikea fiilis, ei ole analyysi vaikka siinä on numero (2).

    Jos haluaa tavallista korkeampaa sijoitustuottoa, riski tavallista matalammalle sijoitustuotolle kasvaa. Pitää tiedostaa, että korkea tuotto vaatii pitkäaikaisen sitoutumisen ja seurannan, ja paljon työtä ennen jokaista ostoa. Paljon kärsivällistä harkintaa. Paljon analyysiä. Prosessi jatkuu kokoajan ennen ostoja, ja oston jälkeen.

    Jeppez teki n. 100 000% sijoitustuottoa vuodessa systeemitreidauksella. Harva maailmassa pystyy siihen, ja hän ei tehnyt sitä fiilispohjalta. Vaan paljon aikaa vievällä analyysillä. Jo se, että tekee 20% vuosituoton vaatii paljon aikaa vievää analyysiä. Vaan kukapa tässä numeroita tuijottaa, tärkeintä on tiedostaa käytännössä että vaihtoehtoja on 2:

    • Osta säännöllisesti rahastoja, ja unohda koko homma, tai:
    • Jos meinaat ostaa osakkeita tai muuta erikoisempaa, käytä paljon aikaa analyysiin, eikä fiilistelyyn.

    Kaikki ratkaisut pitää pystyä perustelemaan mitattavin suurein kaiken aikaa, teki ratkaisuita nopeasti tai hitaasti. Jos ei pysy kärryillä, ei ole tehnyt analyysiä, jos ei ole aikaa analyysille, ei voi tehdä ratkaisuita. ChatGPT voi tietää jotain sijoittamisesta, mutta se ei tiedä yksilön elämänrytmistä. Siksi sen sijoitus neuvot eivät päde kaikille. Omaa ajatteluaan ei voi ulkoistaa tekoälylle.

    Sijoitusopas: Sijoittajan psykologia

    Paljon puhutaan sijoittajan psykologiasta. Tämän yritin pitää lyhyenä. Kuten joku viisas on sanonut, se että on hyvä psyykkinen suorituskyky ja häviämisenkestoky ei auta, jos todennäköisyydet ovat sinua vastaan. Eli vertauskuvallisesti jos menet hyvässä tappioitasietävässä mielentilassa kasinolle pelaamaan tonnilla yksikätistä rosvoa, niin ei sillä psykologisella tilalla ole mitään merkitystä. Kasino voittaa aina, ja lopulta olet menettänyt tonnin, olet sitten psyykkisesti missä moodissa tahansa.

    Mutta mainittakoon kuitenkin sen verran, että itse olen huomannut että erilaiset muun elämä kiireet aiheuttavat kyllä impulsiivisuutta ja sijoittamisentaidon unohtelua. Paradoksaalisesti voisi jopa sanoa että joissain tilanteissa voi olla, että isotuloisimmat ihmiset eivät ole niitä parhaita sijoittajia jos alkavat osakkeilla tai muilla sitäkin erikoisemmilla tavoilla sijoittamaan. Jos arki on kokoajan täynnä intensiivistä työskentelyä ja häsläämistä elämässä, silloin keskittymiskyky niin sijoittamiseen kuin muuhunkin katoaa.

    Jos palataan periaatteisiin ja erikoistemppuihin, niin ne vaativat sisäistämiskykyä ja kärsivällisyyttä. En nyt kokonaan sano, etteikö elämän muut kiireet voisi sopia sijoittamisen kanssa yhtäaikaa tehtäväksi, mutta jos on liian monta rautaa tulessa, niin silloin kyllä tulee epäonnistumaan. Rauhallinen ja sitoutunut mielentila on se jolla ne oikeat ratkaisut tulee, kuten se, että ei tee mitään ratkaisuita useassa tilanteessa, sillä seuraaminen on usein paras ratkaisu.

    Yhteenveto

    • Pysy perusperiaatteissa. Älä häviä rahaa.
    • Jos yrität muuta kuin perusperiaatteita, valmistaudu ja sitoudu numeroin mitattavaan pitkäkestoiseen jatkumolliseen analyysiin.
    • Tekoäly voi tietää jotain sijoittamisesta, mutta sen neuvot ei huomioi yksilön elämänrytmiä.
    • Hyvä psykologinen tappioidensietokyky ja rauhallisuus ei auta tuoton tekemiseen, kun valittu ratkaisu on todennäköisesti tappiollinen.
    • Rauhallisuus ja sitoutuneisuus on kuitenkin hyve.
  • Tekoälyä salkkuun tekoälyn kanssa

    Tekoälyä salkkuun tekoälyn kanssa

    Puuhastelin tekoälyn kanssa neuvotellen salkkuuni joitain uusia buumi- ja kuplaosakkeita. Tokihan salkkuni on muutenkin tässä elänyt viime aikoina josta en ole kirjoittanutkaan.

    Korjausliike ja buumi kauhistelua

    Kohtahan se on taas S&P500 korjausliikkeen aika että pätkähtää. Ajattelin ilmeisesti, että ei tässä liian helpolla pääsisi, ja ostin salkkuun riskibuumiosakkeita jotka tekevät taatusti roiman korjausliikkeen ollessaan kuplana +300% vuosituotoissa.

    Eli kuokkaan tulee kohta tuplana, onneksi velkavipu on jotain 1,5-2% tätä kirjoittaessa. Täytyy katsoa pitääkö korjata satoa (eli myydä jotakin) ennenkuin romahdus tulee, vai pitääkö ottaa hetkellisesti kuokkaan vaan ja jatkaa elämäänsä. Jos ei myy, välttyy veroseuraamuksilta myyntien kanssa, turhalta markkinoiden seuraamiselta ja turhalta stressiltä myynti- ja uudelleenostoajoituksien kanssa.

    Mistä buumiosakkeista puhun?

    Viime kirjoituksessa sivusin tekoälyosakkeita, ja siirryinkin tuumasta toiseen ja ostelin niitä vähän. Ostin VRT:tä, jonka voisi ajatella oleva tekoälyosake, yhtiö tekee tekoälyinfraa datakeskuksiin. Tarkalleen ottaen kai tämä on “tekoälyinfraosake”. En tiedä myyvätkö ikäänkuin “avaimet käteen” tyyppisesti datakeskuksia, tämä on vain mututuntumaa jonka sain vilkuiltuani yhtiön sivuja.

    Lisäksi ostin GEV, joka tuottaa energiaa ja energiaverkkoja datakeskuksille. Kolmantena lisäyksenä ostin ei-tekoälyyn liittyviä osakkeita, eli RKLB. RKLB on rakettiyritys joka on puuhaamassa jotain Neutron rakettia joka ehkä onnistuu, ehkä ei. Jos onnistuu, voi tulla kuplamainen nousu sen arvoon. Siinä kai yritin sitä “Yritän ostaa Nvidian tyyppistä nousijaa ennen kuin se on noussut ihan tappiinsa” ratkaisua.

    Ei siitä sen enempää, nyt katsotaan hienoa piirakkadiagrammia jonka ChatGPT teki. Diagrammista on nähtävillä riskiluokkien mukaan salkkujeni omistukset tätä kirjoittaessa 25.4.2026. Katsotaan miten tästä eteenpäin. Ehkä salkkuun voisi mahtua vielä pieni vara daytreidausosakkeille, jonka riskiluokka voisi olla väriltään vaikka musta, ja riskiluokitus korkein nyt nähdyistä. Mutta en ole vielä siihen lähtenyt.

    Salkkuni nyt

    Salkkuni rungon muodostaa ETF ja indeksirahastot, jotka ovat ikäänkuin “perusta” rahalleni. Niiden päälle rakennan sitten hyökkäävämpiä instrumentteja. Rahastojen lisäksi minulla on sellaisia vanhan aikaisia “nyt saa halvalla perinteisten alojen osakkeita” tyyppisiä suht. laatuyhtiöiden osakkeita, joiden kanssa voi 0-10 vuotta rauhassa odotella jos ne joskus lähtee nousuun.

    Edellä mainittujen lisäksi on vähän suomalaista teollisuutta, ja sitten keihään kärkenä on nyt nuo uudet buumiosakkeet, joilla yritän ottaa kovempaa tuottoa vaikka tietäähän sen että kun myöhässä lähtee buumiin mukaan, että riskit on kovat siihen että tuotto kääntyykin tappioksi. Se ei pelaa joka pelkää.

    Toisaalta ChatGPT:n mukaan tekoälyinfran kohdalla ainakin liiketoimintaympäristön näkymät on loistavat vieläkin tulevaisuudessa. Mutta ovatko osakkeet jo liian korkealle hinnoiteltuja, niin että yhtiön tulos ja loistava tilaus tulevaisuuskaan ei riitä enää nostamaan osakkeiden arvoja? Ja korjausherkkiähän nämä ovat myös.

  • Viikko 14. Länsi-Aasian tilanne ja katsaus sijoitustapahtumiin.

    Viikko 14. Länsi-Aasian tilanne ja katsaus sijoitustapahtumiin.


    Tässä kirjoituksessa käyn läpi, mitä sijoitusmaailmassa tapahtuu ja mitä mieltä olen siitä. Lisäksi tarkastelen omaa sijoitustilannettani tällä hetkellä.

    Yleistilanne

    S&P 500 -indeksi oli korkealla, ja tätä kirjoittaessa 3.4.2026 oletan, että käsissämme on pörssiromahdus. En voi sanoa tätä varmaksi, ja omat tuntemukseni vaihtelee tämän pörssiromahdus-skenaarion suhteen. Jos minun kuitenkin pitää valita yksi näkemys tulevaisuudesta, arvioin, että S&P 500 -indeksin arvo tulee laskemaan noin 20 % all time high -tasolta alaspäin.

    Yllä olevassa kuvassa on esitetty S&P 500 -indeksin kehitys 50 ja 20 periodin liukuvien keskiarvojen (moving average) avulla. Kun vihreä viiva risteää mustan viivan ylhäältä alaspäin, kyseessä on myyntisignaali eli viite laskun alkamisesta. Vastaavasti, jos vihreä viiva leikkaa mustan viivan alhaalta ylöspäin, sitä voidaan pitää ostosignaalina. Kuvankaappaus on otettu 3.4.2026. Lähde: Marketwatch

    Liukuvien keskiarvojen (moving average) perusteella ei näyttäisi siltä, että oltaisiin lähelläkään ostopaikkaa eli nousun alkua. Tähän sekä omaan fiilikseeni ja markkinan tarkasteluun perustuen näkemykseni on, että S&P 500 jatkaa laskuaan. Kun se laskee, myös muiden maiden indeksit ja pörssikurssit seuraavat yleensä perässä – usein pienellä viiveellä.

    Tässä tapauksessa Lähi-idän tapahtumat ovat toimineet katalyyttinä pörssien laskulle. Kun maailmalta tulee uutta tietoa, kurssien suunnat vaihtelevat, mutta yleinen trendi on alaspäin. Näin ainakin rohkenen väittää. Kuten jo mainitsin, oma näkemyksenikin on viimeaikaisten tapahtumien myötä ajoittain hieman muuttunut, mutta olen suurin piirtein pysynyt samassa linjassa.

    Mitä nyt kannattaa tehdä mielestäni

    Jokainen tekee omat johtopäätöksensä ja kantaa vastuunsa itse. Ajattelen, että nyt ei kannata vielä lyödä “all in”, mutta jos ostaa, ajankohta ei ole huonoin mahdollinen, koska indeksit ovat tulleet alas huipputasoistaan. Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi öljy-yhtiöiden osakkeiden tai Nordnet Norge Indeksin kohdalla nousu on jo pitkälti tapahtunut, jolloin mukaan lähteminen voi olla myöhäistä.

    Yksi tapa lähestyä tilannetta voisi olla se, että ostaa omalla ostoslistalla olevia instrumentteja vähitellen, pidemmälle ajanjaksolle hajautettuna. Samalla kannattaa tarkkailla suurimpien indeksien, kuten S&P 500, kehitystä ja sitä, mihin suuntaan markkina on kokonaiskuvassa liikkumassa. Jos ostot jakaa esimerkiksi noin 1,5 kuukauden ajalle, voi laskevaan markkinaan ostamista ajoittaa tasaisemmin.

    Oma ajatteluni näissä asioissa on: parempi huono suunnitelma kuin ei suunnitelmaa lainkaan – ja toisaalta paraskin suunnitelma murenee usein käytännön toteutuksessa.

    Omat salkkuni viime aikojen käänteissä

    Myin S&P 500 -indeksin arvonlaskun alkuvaiheessa kaikki indeksirahastoni ja ETF-rahastoni. Hetken aikaa oli kylmä hiki otsalla, sillä kurssilaskun ja maailman tapahtumien puhkeamisen aikaan olin juuri ehtinyt ottaa velkavipua noin 15–20 % salkun koosta.

    Ajattelin tuolloin, että pörssiromahdus on tulossa, mutta sen toteutuminen viivästyi kerta toisensa jälkeen. Odottaminen alkoi syödä hermoja, kun salkkuni tuotto laski. Tässä vaiheessa ajattelin vielä, että indeksin arvo ehtisi nousta muutaman prosentin ennen romahdusta, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

    Aloitin myynnit voitollisista omistuksista toivoen, että kyseessä olisi vain hetkellinen lasku. Pyrin samalla vähentämään velkavivun osuuden ilman, että joutuisin myymään mitään tappiolla. Myin siis alkuun SM Energy -osakkeet, joka on öljy-yhtiö, sekä Nordnet Norge Indeksi rahaston osuudet.

    Edellä mainittujen tapahtumien jälkeen jouduin myymään juuri ostamiani ETF- ja indeksirahastoja tappiolla, koska muodostin näkemyksen, että kyseessä on pörssiromahdus eikä vain hetkellinen notkahdus. Tämän jälkeen S&P 500 onkin tullut alaspäin noin 5 %, käytyään noin -8% tasossa.

    Olin myös hiljattain ostanut osakkeita noin 30 %:lla salkkuni koosta. Olin siis nähnyt paljon vaivaa etsiessäni mielestäni kohtuullisesti aliarvostettuja yhtiöitä ja ostanut niiden osakkeita. Suurimman osan arvo laski maailman tapahtumien myötä, mutta en myynyt niitä. Tiesin, että vastavirtaan uiminen vaikuttaa usein negatiivisesti lyhyen aikavälin arvonkehitykseen. Lisäksi olin jo ostaessani asennoitunut siihen, että alkuvaiheen arvonlasku ei vielä tarkoita mitään poikkeuksellista, vaan on täysin normaalia – erityisesti silloin, kun tavoitteena on sijoittaa niin sanottuihin tuleviin kasvuosakkeisiin. Nämä osakkeet ovat minulla edelleen salkussa.

    Salkkujen sisältö nyt

    Viime viikolla alkoi tulla positiivisia uutisia, ja suunnittelin lisääväni 100 % sijoituskassastani noin puolentoista tulevan kuukauden aikana pääosin ETF-rahastoihin. Viime viikon lopulla aloin jo tuntea olevani hieman hybriksen vietävissä, ja nopeutin ostoprosessia jonkin verran. Sain kuitenkin pidäteltyä itseäni ja olen tällä hetkellä melko hyvässä tilanteessa.

    Jos ennusteeni pitää paikkansa ja kurssilaskut jatkuvat vielä noin viisi viikkoa eteenpäin, noin 20 % all time high -tasolta alaspäin, suunnitelmani on lisätä ostoksia vähitellen viikko kerrallaan. Aina kun kurssi alkaa nousta pidempään, usean päivän tai viikon ajan, teen pieniä lisäyksiä. Jos kurssi laskee, tällöin vain tarkkailen tilannetta. Suuressa mittakaavassa siis ostan laskevaan kurssiin mutta nousutrendissä. Toki pääprioriteetti on saada ajallisesti hajautetusti syötettyä käteisvarani sijoituksiin, joten strategia (markkinan suunta) voi elää lennossa.

    Nyt salkuistani on kiinni sijoitusinstrumenteissa noin 64%. Katsotaanpa Nordnet salkun jakauma:

    Käteisvaroja on siis näemmä noin 48 % tässä salkussa. Toisessa salkussa käteisen osuus on pienempi. Alla on Interactive Brokers -salkkuni. Omistuksina siellä on ETF-rahastoja sekä erinäisten yhtiöiden osakkeita. Käteisen osuus on tässä salkussa pienempi, mutta valitettavasti en pysty näyttämään tarkkoja prosenttiosuuksia omistusten jakautumisesta tässä salkussa:

    Yhteenveto ja miten tästä eteenpäin?

    Maailmalla on rauhatonta, kuten tiedetään, ja mielestäni ajoittaisista positiivisista uutisista huolimatta markkinalasku jatkuu vielä kuukauden tai muutaman kuukauden ajan. Yllättäviä oston paikkoja voi vielä hurjimmille shoppailijoille mielestäni tarjoutua, ja tätä voi hyödyntää seuraavasti:

    • S&P500 ja Euro Stoxx 50 indekseihin sijoittavissa inverse eli käänteisissä ETF-rahastoissa. Kun indeksi laskee, näiden arvo nousee. Minä en ole jaksanut näitä ostaa.
    • Öljy-yhtiöiden ja Norge Indeksin arvo voi nousta vielä öljyn hinnan noustessa, mutta riski on jo korkea ja muuttuu tilanteen pitkittyessä korkeammaksi. Voi olla hyvä ostos, mutta vaatii voimia seurata tilannetta. En jaksa tätä.
    • Helpoin homma nyt on antaa kurssien laskea, ja ostella pikkuhiljaa halvalla tankaten jenkkiläisiin ja eurooppalaisiin ETF- ja indeksirahastoihin. Oletus tässä tietenkin on, että kurssit laskevat. Itse ostelen joka tapauksessa ajallisesti hajauttaen käteiskassani nyt sisään sijoituksiin vaikka kurssit lähtisivätkin nousemaan.
  • Uudelleenjärjestelyt etenevät

    Uudelleenjärjestelyt etenevät

    Loin uuden salkun Interactive Brokersiin, ja siirsin sinne rahaa.

    Velkavivut minulla ei ole nyt vielä suunnitelman mukaisella tasolla käytössä. Nordnetissä on muistaakseni alle 20% salkusta velkavivulla juuri nyt. Interactive Brokersilla ei ole ollenkaan vielä velkavipua käytössä. Aikomuksenani on ensi viikolla lisätä karvan verran velkavipua Nordnetissä, ja ottaa velkavipu käyttöön IBKR:ssä. Täytyy vielä katsoa tuota riskitasoa ennen kuin teen lopullisen päätöksen.

    Suurin syy miksi minulla ei ole jo velkavipua käytössä IBKR:ssä on se että en ole saanut vielä sitä salkkua järjestelmälliseen hallintaan. Alkuperäinen toive oli että etsin niin paljon kasvuosakkeita että saan salkun täyteen niitä ja velkavipuakin niihin. Kasvuosakkeita on kuitenkin niin hankala löytää, että en ole saanut salkkua niillä täytettyä. Tuo kipupiste jossa niitä ei tahdo enää löytää suurella työllä kertoo siitä, että tällä hetkellä niitä ei ole markkinoilla. Voi siis olla, että täytyy loppu salkun osuus täyttää jollain sopivalla ETF:llä. Katsotaan.

    Salkkujen sisällöt nyt

    IBKR salkku

    IBKR salkun jakauma yllä. Loput on vielä käteisenä. Salkku on tuore, Helmikuun puolesta välistä. Salkun tuotto on jotain 2,5% tältä ajalta.

    Tuo Navios maritime partners LP on mielestäni erittäin lupaava osake. Radian Group INC on vähän sellainen “ihan jees” yhtiö, minkä osakkeita ostin vähän hätäisesti. Katsoin jälkikäteen vielä tuota yhtiötä, ja myin osan omistuksista kun en ihan pitänyt siitä. Fun Fact: samalla kun oli vähän häslinkiä uuden salkun järjestelyissä, ostin kolmattakin osaketta jonka koin lupaavaksi. Palasin myöhemmin tarkistamaan tuon yhtiön, ja huomasin että olin tehnyt laskuvirheen Intrinsic Valuen laskennassa. Osakkeen laskennallinen markkina-arvo oli jotain 20% kurssihinnasta, kirosin hartaasti ja myin heti osakkeet, yhden päivän aikana yhtiön kurssi oli laskenut 5%. Rapatessa roiskuu, tuon jälkeen tein excelin itselleni jota käytän sisäisen arvon laskentaan ettei tulee laskuvirheiden takia osteltua vääriä osakkeita. Huolimatta tuosta sekoilusta on salkku alkuun muikean hyvin plussalla.

    Nordnet salkku

    Nordnet salkkuuni ostin maailma ETF:ää täytteeksi, sellaisin ajatuksin että siinä on muutakin kuin USAa, jolloin saan vähän hajautettua riskiä. Volkswagenia ostin jo aiemmin, ja se ei vielä ole puhjennut kukkaan. Uskoni siihen on kivenkova, ja uskon että kun tulosraportti tämän kuun puoliväliä ennen saapuu, niin tuon arvon nousu käynnistyy. Lisäksi salkussa on pikku osuus Talenomia, mutta se ei näköjään tuossa näy, kun siellä on jokin splittaus käynnissä. Se, Star Bulk, ja General Mills on jotain ammoisina aikoina ostettuja kaikki.

    Strategiani

    Velkavipu

    Kertaan strategiani, joka on tätä kirjoittaessa etusivulla:

    Riskinhallinta velkavivun suhteen, ehkä omistuksienkin painotus:

    S&P500 indeksistä visuaalisesti tarkasteltuna:

    • Korkeimmassa (All time High ja / tai edellisen pörssiromahduksen mukainen nousuväli käyrässä on saavutettu) = velkavipu 0 ja ei riskisiä (esim vivutettuja) sijoituksissa.
    • Vähän korkeimman tilanteen alla = Velkavipu n. 25% osuus salkuista. Ei vivutettuja sijoitustuotteita.
    • Indeksi “pohjan ja puolivälin välissä” = Velkavipu n. 50% osuus salkuista, (“pohjalla” ehkä enemmänkin, vaikka 75%), vivutettuja sijoitus tuotteita kuten vivutetut ETF:t voidaan harkita.

    Velkavivusta kannattaa muistaa, että 2x velkavivulla jos omistuksien arvo putoaa 50%, niin 2x 50% = 100% -> tarkoittaa että oma pääoma on tuhoutunut täysin. -> Tämä taas tarkoittaa, että velkavivun kanssa pitää olla ennakoiva sen vähän mitä voi, ja lisäksi “Stop loss” ajattelu olisi hyvä olla omistuksien kanssa. Jos jokin putoaa 10% nopeasti, voi olla hyvä myydä. Tämä on vähän tilannekohtaista. Yleensähän ne kurssit nousee sieltä takaisin. Mutta siitä ei ole takeita. voi mennä 15 vuotta että kurssit nousevat romahduksesta. Ps. 2x velkavipu terminä tarkoittaa sitä että 50% salkun sisällöstä on lainarahalla.

    Salkkujen käyttötarkoitukset tällä pääoman määrällä(1 tarkoitus on salkkupohjainen hajautus, mutta muuten):

    Nordnet salkku:

    • Kaupankäyntikuluiltaan kuluttomat rahastot, kuten Handelsbanken USA, Suomi Indeksi, Norge Indeksi, Handelsbanken Eurooppa…
    • Lisäksi Back up salkku muulle kaupankäynnille. Kaikenlaisia vastoinkäyntitapahtumia voi tulla vastaan, siksi toinen salkku voi olla avuksi

    Interactive Brokers salkku:

    • Osake ja ETF salkku. Kaupankäyntikulut on mitättömät. Pienemmänkin pääoman “treidaus” on helpompaa, kun kaupankäyntikulut ei aiheuta osaltaan harkitsemisen tarvetta, muu harkinta on hyvästä.

    Verokarhua tulee pelätä. Jos osaa ajoittaa markkinoita yhtään, ja ei käy liikaa kauppaa, voi olla että on tuottoisampaa vähän myydä ja ostaa rahastojakin. Jos liikaa edes takaisin jumppaa, niin myyntivoittoverot syö voitot verrattuna siihen että vain holdaisi.

    Toisaalta voi olla niinkin että: “Parempi maksaa voitosta veroa kuin ottaa suoraa tappiota”.

    Miten tästä eteenpäin

    Tällä hetkellä en pelaa seuraavien asioiden kanssa:

    • Optiot. Syy: Pääoman määrä on liian pieni. optioissa on tietty minimisumma jotta kauppa kannattaa, ja lisäksi koko sijoitetun pääoman menetyksen riski on olemassa. Siksi täytyy koko salkun olla isompi, jotta yhden optio kaupan mahdollinen hävitty pääoma ei ole suhteellisen suuri menetys koko salkusta.
    • Shorttaus. Syy: Tajuan periaatteen, vaan en tiedä laskennallisia tai numeraalisia parametrejä. En ole kerennyt perehtyä niihin. En tiedä jaksanko joskus perehtyä.
    • Botit, ja muut automatisoidun algoritmitreidaamisen järjestelmät. Syy: En ymmärrä näitä. Lisäksi vaikka ymmärtäisin, niin ei minulla ole niin suurta toistoa treideissä. Ehkä kryptokaupassa voisi olla sellainen strategia jonka voisi automatisoida kokonaan. Tämä voisi vaatia käytännössä sen että minun pitäisi palkata ohjelmoija joka tekisi ohjelmanpätkän joka toteuttaisi haluamani asiat. Voi olla muitakin kauppapaikkakohtaisia bottimahdollisuuksia, mutta en ole kerennyt ja jaksanut perehtyä.
    • Small cap kasvuosakkeiden osto. Syy: En ole sisäistänyt tarvittavia parametrejä. Ehkä jossain vaiheessa yritän perehtyä.

    Muuten menen tällä strategialla tästä about eteenpäin. Ellen sitten jossain kohtaa ota taas enemmän työn alle asioita. Ehkä pitäisi tilata joku tekninen osakesijoittamisen kirja ja ottaa lisää oppia vyön alle. Hyvä tavoite teoriassa olisi opiskella asioita niin syvälle, että pystyisi shorttaamaan, ostamaan optioita, small cap osakkeita, ja lopulta tehdä botteja jotka kävisivät kauppaa haluamillani parametreillä. Käytännön elämä on kuitenkin oma juttunsa, ja en voi ottaa liikaa paineita sijoittamisesta kun tuo vaatii stressinsietoa omalta osaltaan ja vaikeuttaa palautumista työnteolta.

    Tässä lopuksi ladattavaksi Intrinsic value Excel. Siihen vain syötetään nettotulokset tilinpäätöstiedoista eri vuosilta, ja osakkeiden lukumäärä. Vastauksena saa osakkeen “sisäisen arvon”:

    intrinsic value laskuriDownload

  • Viikko 1 “Treidit”

    Katselin viikolla 1 että S&P500 jonka avulla spekuloivasti suunnistan, on pikkuisen loiventunut. Ei voida tietää mitä pitkällä tähtäimellä tapahtuu, ja kun käyrä on pikkuisen loiventunut ja keskimäärin mennään kuitenkin ylöspäin, uskaltauduin vähän lisäämään Handelsbanken USA osuutta.

    “Treidit” ja omistukset tarkemmin

    Rahastoilla edestakaisin vekslaus ei olisi paras mahdollinen juttu kun ajatellaan että myyntivoitoista pitää maksaa veroa. Toki sitten toisaalta taas maksan veroa mieluummin voitosta kuin otan suoraa tappiota. Mutta nyt ei ole vielä viimeaikaisiin tapahtumiin liittyen tehty myyntejä, lähinnä käsittelin tuota termiä “Treidi”, koska oma toimintani vaikuttaa etäisesti hieman joltain Swing-treidaukselta. Tarkoitus on säädellä salkun sisältöä vallitsevan oman spekuloivan ennusteen mukaisesti, ja jossain vaiheessa se tarkoittaa voitolla olevan instrumenttien myymistä.

    Pitemmittä puheitta, laitoin tämän hetkiset viimeiset käteiset kiinni ja lisää käteistä on tulossa saadun palkan myötä kun automaattinen tilisiirto saapuu.

    Lisäsin korkorahastojen osuutta siten että Evli B:tä vähän enemmän, S-pankki lyhyt korko A:ta vähän vähemmän, ja lopuksi ripaus Handelsbanken USAa koska kun S&P500 on loiventunut. Myöskin Handels USA:n arvo on nyt vähän alempana ettei ole ihan huipussaan. Eurooppalaiset rahastot joita käytän olivat All Time High lukemissa niin en lähtenyt niitä lisäämään.

    Nordnetin kuvan tiedot korjattu käsin, koska kauppojen toteutumisessa menee useampi arkipäivä. Käsin tehty korjaus näyttää tilanteen kun kaupat ovat toteutuneet. Ellei omistuksien arvot paljon ensi viikolla heilahtele, joka vaikuttaisi suhdelukuihin.

  • Instrumenttini pörssiromahdukselta suojautumiseen

    Instrumenttini pörssiromahdukselta suojautumiseen

    Kirjoitus sisältää lopussa yhden mainoslinkin, josta on mainittu erikseen.

    Tämä on tietysti omaa mietiskelyäni, joten jokainen tekee omat johtopäätökset. Itse menen vankasti sillä että katson silmämääräisesti ja jollain Voodoolla että milloinka alkaa olemaan pörssiromahduksen paikka. Käytännössä katson S&P500 indeksistä milloin romahdus alkaa olemaan todennäköinen. Perustan viisauden siihen, että korkea hinta tarkoittaa sitä että seuraava suunta on todennäköisesti alas. Toisaalta matalalla oleva hinta tarkoittaa että seuraavaksi mennään todennäköisesti ylös. Nämä siis katson silmällä käppyrästä.

    Lyhyen koron korkorahastot pörssiromahduksen suojana

    Olen aikanaan kokeillut erilaisia keinoja huonoina aikoina tai oletetun pörssiromahduksen kynnyksellä. Jostain luetuista viisauksista sain päähäni että sellaisten yhtiöiden osakkeet on hyviä “joita ihmiset tarvitsee aina”. Kuten esimerkiksi lääkeala, päivittäistavaratuotteet, ja muihin välttämättömyyksiin liittyvät rahastot ja osakkeet. (Sivuhuomautuksena, jonain vuonna taannoin Jenkkiläisten yksityisvankiloiden osakkeet todella olivat kovempina aikoina loisto-ostos, itse en kuitenkaan kerennyt siihen mukaan).

    Kuitenkin opin sitten muutaman romahduksen aikana että ei noilla mainitsemillani tuotteilla tehnyt mitään (vankila-osakkeilla olisi saattanut tehdä), ja tästä minulla on vuosien takaa vieläkin omistuksena General Millsin osakkeita koska minähän en tappiolla myy.

    Muistelen, että tuossa 2025 Helmikuun romahduksessa olin varautunut niin että olin ostanut ainakin jotain terveys teeman rahastoja, mutta ne pärjäsivät surkeasti itse romahduksessa ja arvo laski.

    Korkorahastot esittelyssä

    Katselin parin lyhyen koron rahaston historiaa, ja nuo näyttivät pärjänneen mainiosti 2025 Helmikuun romahduksessa. Nuokin ovat historiassa pariin otteeseen pariin kertaan painuneet, vaan ei pahasti. Koronadipissä ja Ukrainan sodassa ovat joitakin prosentteja tippuneet.

    Tottakai näissäkin on riski, ja jos Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoa se laskee näiden arvoa viiveellä, vaan ei ymmärtääkseni paljoa. Nythän tänään kuulin jostain että Euribor korkoa ollaan hissukseen nostelemassa, ja kai tuo voi vähän näihin lyhyen koron rahastoihin vaikuttaa.

    Mitä nyt itse aion tehdä näillä? Kun S&P500 on korkealla, niin siirrän enemmän painotusta näihin. Ideana on, että kun Indeksit laskevat, enemmän tai vähemmän, niin tällöin omistuksieni arvo ei laske niin paljoa, ja toisaalta kun minulla on rahat kiinni enimmäkseen korkorahastoissa, niin olen mukana pelissä jollain tavalla, eli ei tarvitse kokonaan siirtyä käteisen puolelle odottamaan indeksien laskua. Lisähyötynä on se, että kun pörssin notkahtaessa minulla on valmiiksi sijoitusluoton vakuuksia varten sijoituksia, joten voin jyrkissä alaspäin suuntautuvissa liikkeissä ostaa nopeasti halvalla jotain ETF:ää tai jotain perus rahastoja, tai maailma indeksi 125 tms.

    Pidemmittä puheitta, katsotaan lyhyisiin korkoihin sijoittavien instrumenttien tuottohistoria alta:

    Vasen: Evli Likvidi B, aikavälilä 1.1.98 – 1.12.25. Oikea: S-pankki Lyhyt korko A, aikavälillä 1.12-97 – 1.12.25

    Ei mulla oikeastaan muuta 🙂 Näitä saa ostettua Nordnetistä (edeltävä linkki on mainoslinkki) että sieltä sitten ostelemaan jos siihen päädyt.

    Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

    Tutustu rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan ennen sijoituspäätösten tekemistä.

  • Viikon 51 ja 52 arvopaperiostokset

    Ennuste ei ole muuttunut sitten edellisen kirjoituksen. S&P500 on loiventunut hieman jyrkkyydessään. Ylöspäin ei voida paljoa mennä. Osakeindeksit on niin korkealla että ihan mahdollista on joku 15 vuoden kuiva kausi kuten vuosina 2000-2013.

    Ostokset ja omistukset

    Jotta pysyisin pelissä mukana lisäsin hieman korkorahastoja. Näissäkin on pieni riski, sellaista se on.

    Alla näkyy omistukseni ENNEN korkorahastojen lisäystä, koska kaupankäynnissä kestää aikaa. Jokatapauksessa, S pankin lyhyt korko A:n osuus ja Evli likvidi B:n osuus tulevat kasvamaan n. 5% tästä, ja käteisvara lyhentymään n. 10%.

    (Viikko 52 päivitys: lisäsin vielä ylläolevien korkorahastojen painotusta tällä viikolla hieman, ei muita muutoksia.)

    Sivufakta, nuo osake-omistukset jotka ovat reilusti tappiollisia, ne on olleet minulla pitkään, koska tappiollahan ei myydä, perhana. Noista saa myös osinkoja, eivätkä ole täysin konkurssikypsiäkään. Tai no Talenomista en tiedä, mutta kuitenkin…

    Yhteenveto

    Pysytään Taolaisen sitkeinä ja panostetaan “ei-tekemisen taitoon”. Eli pieniä muutoksia joskus ja enimmäkseen ei tehdä mitään. Markkinatilanne kääntyilee niin hitaasti kaiken kaikkiaan, että aina voi ottaa chillisti pitkäaikaissijoituspuuhissa. Systeemitreidaus on eri asia 🙂

  • Viikon 50 arvopaperiostokset

    Viikon 50 arvopaperiostokset

    Kirjoitettu 6.12.2025.

    Yritän nyt nostaa hieman sijoitustuottojani, samaan aikaan pitäisi tasapainotella sen kanssa etten tee huonoja ratkaisuja jos tulee romahdus.

    S&P500 tilanne nyt

    Katsotaanpa “Seppo viissatanen”:

    Kuva 1.

    Kuvasta 1 nähdään että pystyakselilla jos katsotaan niin ennen aikaisempaa romahdusta noustiin n. 2000, nyt on noustu pystysuunnassa edellisen romahduksen jälkeen n. 1900. Siitä karkeesti visuaalisesti päätellen näkisin että ennen seuraavaa romahdusta on pari prosenttia nousunvaraa Sepossa.

    Parin prosentin nousun mahdollisuus ennen seuraavaa romahdusta on täysin teoreettinen spekulointi, mutta onpahan jonkinlainen ohjenuora mitä lähteä toteuttamaan. Parempi kai se huono suunnitelma on, kun ei mitään suunnitelmaa.

    Lähtötilanne

    Lähtötilanne on se että kaikki sijoitusvarani on käteisenä (paitsi kolmen yhtiön osakkeet). Myin jo vähän aikaa sitten riskeimmän eli Maailma Indeksi 125. Myin myös loputkin sijoitukseni noita osakkeita lukuunottamatta vähän sen jälkeen käteiseksi, koska aavistelin että voisin tarvita sijoitusasuntoon käsirahaa ja indeksi oli vaarallisen korkealla. Nyt alkaa kuitenkin näyttämään siltä että en voi antaa sijoitusasunto jossittelujen dominoida omaa sijoittamistani, joten voin avata peliä taas.

    Seppo on kuitenkin vaarallisen korkealla, joten pitää lähtee pelaa ihan Intelligent Investor kirjan perusoppien mukaan. Kun ollaan romahduksen äärellä niin “siirrä sijoitusosuuksia jossain suuremmassa suhdeluvussa bondeihin/obligaatioihin/joukkovelkakirjalainoihin vai mitä nää sanahirviöt onkaan “.

    ChatGTP ja korkorahastot

    No, en tiedä mitä nuo oblikaatiot on, mutta luulostelen että ne on vähän sama asia kun nuo korkorahastot. Katsotaan mitä ChatGTP on mieltä:

    “S-pankin lyhyen koron rahasto ei ole suoraan sama asia kuin joukkovelkakirjalaina, mutta siinä on joitakin yhtäläisyyksiä. Lyhyen koron rahasto sijoittaa lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, kuten yrityslainoihin ja valtion velkakirjoihin, joiden maturiteetti on yleensä alle vuoden. Nämä sijoitukset ovat yleensä vähemmän riskialttiita kuin pitkän koron instrumentit, mutta tarjoavat myös matalampaa tuottoa. Se on siis eräänlainen korkosijoitus, mutta joukkovelkakirjalainoista ne eroavat siinä, että rahasto sijoittaa moniin eri instrumentteihin kerralla eikä ole yhtä “määritelty” yksittäiseksi lainaksi kuten perinteinen joukkovelkakirjalaina.

    Joukkovelkakirjalainojen houkuttelevuus tulee niiden ennustettavasta tulovirrasta ja pääoman palautuksesta, mutta ne voivat myös olla alttiita korkoriskille, eli lainan korkojen nousu voi laskea niiden arvoa. Lyhyen koron rahastot voivat olla vähän vähemmän herkkiä korkomuutoksille kuin pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat.”

    Ööö…Eli voi olla että korkojen nousu laskee näiden arvoa, mutta suht. turvallinen ostos joksikin aikaa.

    Mitä ostan viikolle 50

    Teen ostokset seuraavista (% Sijoituspääomasta):

    -handelsbanken usa indeksi 13%

    -Nordnet Suomi Indeksi 6%

    -Norge Indeksi 3%

    -Handelsbanken Eurooppa Indeksi 6%.

    -evli likvidi b 12%

    -S-pankki lyhyt korko a 8%

    -Osakkeita minulla on jo 12% salkusta. Ei muutosta näihin.

    Tällöin sijoituspääomasta on nyt pelissä 60% ja sijoitetusta pääomasta on korkorahastoissa nyt 33%.

    Yhteenveto

    Vaikka elämme sijoittamisen kannalta vaarallisia aikoja, olen nyt suurinpiirtein näin viikolle 50 mukana pelissä, ja olen vähän suojannut riskini romahdusta vastaan, kuitenkin siten että mahdollisista arvonnousuista joita spekuloin olevan tulossa vielä pari prossaa, on kerättävissä hedelmää omaan kassaan.

    Haluaisin ostella noita perusjärkeviä ETF:iä, mutta niinkin pienillä summilla kun itse vielä pyöritän, ei ole halua maksaa 15 euron kauppakuluja kun tässä saatan nyt dynaamisemmin pyöritellä sijoituksiani mahdollisesti tulevaisuudessa.