Rahat Ojennukseen

Category: Kassavirta

  • Palkankorotuksen pyytäminen, kun korotus jäi pieneksi

    Palkankorotuksen pyytäminen, kun korotus jäi pieneksi

    Palkankorotuksen pyytäminen on tilanne, johon latautuu helposti odotuksia. Varsinkin silloin, kun on tehnyt töitä tosissaan, kantanut vastuuta ja yrittänyt samalla laittaa omaa taloutta parempaan suuntaan.

    Tällä kertaa lopputulos oli noin 3 % palkankohennus. Se on parempi kuin ei mitään, mutta rehellisesti sanottuna odotin enemmän. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, miten ajattelen tilanteen läpi ja mitä teen seuraavaksi, jotta palkka saadaan nopeammin korkeammalle.

    Palkankorotuksen pyytäminen oli hyödyllinen, vaikka korotus jäi pieneksi

    Palkankorotuksen pyytäminen ei aina tarkoita sitä, että palkka nousee heti sille tasolle, jota itse pitää oikeana. Tämä on hyvä hyväksyä, vaikka se ei tuntuisikaan mukavalta.

    Oma tilanteeni oli se, että sain noin 3 % palkankohennuksen. Käytän tarkoituksella sanaa palkankohennus, koska arjen kassavirran näkökulmasta kyse ei ollut vielä varsinaisesta isosta tasokorjauksesta. Palkka nousi, mutta ei niin paljon, että se muuttaisi talouden kokonaiskuvaa merkittävästi.

    Silti tämä ei ollut turha keskustelu. Päinvastoin. Sain tärkeää tietoa siitä, miten nykyinen työnantaja näkee roolini, palkkatasoni ja korotusvaran tässä hetkessä. Se on arvokasta tietoa, koska oman talouden johtaminen vaatii rehellistä tilannekuvaa.

    Tärkeää on myös huomata, että kyse ei ollut siitä, etten olisi tuonut tekemistäni esiin. Olin koonnut isoja projekteja, vastuita ja konkreettisia tekoja esille. Silti lopputulos jäi maltilliseksi. Siksi seuraava johtopäätös ei ole “dokumentoi vain enemmän”, vaan hieman tarkempi: hyvä näyttö ei vielä riittänyt isoon palkkatason muutokseen.

    Jos kassavirtaa tarvitaan lisää, pieni korotus ei riitä pitkäksi aikaa. Silloin pitää tehdä seuraava liike suunnitelmallisesti.

    Miksi palkankorotus jäi pienemmäksi kuin odotin?

    Palkankorotuksen pyytäminen on lopulta neuvottelutilanne. Siinä ei ratkaise pelkästään se, kuinka paljon itse kokee tehneensä töitä. Mukana ovat myös yrityksen palkkalinja, budjetit, roolin palkkahaarukka, esihenkilön liikkumavara ja se, nähdäänkö työntekijä jo seuraavan palkkatason tekijänä.

    Tässä kohtaa oma havaintoni on se, että pelkkä näyttö aiemmista onnistumisista ei välttämättä riitä, vaikka näyttö olisi oikeaa ja hyvin perusteltua. Olin tuonut esiin isoja projekteja ja konkreettisia tekoja, mutta työnantajan puolella tulkinta oli silti maltillinen.

    Yksi mahdollinen syy on se, että nykyisessä roolissa palkka nähdään tietyssä haarukassa. Vaikka osaaminen kehittyy ja vastuu kasvaa, roolin sisäinen palkkataso ei aina liiku nopeasti ylöspäin. Isompi palkkahyppy voi vaatia joko tehtävän selkeää muuttumista, vastuun virallistamista tai työmarkkinan testaamista.

    Toinen mahdollinen syy liittyy toimitusvarmuuteen. Ei niin, että työ olisi ollut huonoa, vaan niin, että isompi palkkataso voi vaatia työnantajan silmissä pidemmän jakson tasaista, ennustettavaa ja vahvaa suorittamista. Jos tavoitteena on seuraava palkkataso, työnantaja ei välttämättä katso vain yksittäisiä onnistumisia, vaan myös sitä, voiko henkilölle antaa lisää vastuuta luottavaisesti ja jatkuvasti.

    Kolmas syy voi olla yksinkertaisesti palkkalinja. Jos organisaatiossa on päätetty pysyä maltillisena, yksittäisen työntekijän hyväkään valmistautuminen ei aina muuta kokonaisuutta nopeasti.

    Tätä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Tämä on enemmänkin liiketoiminnallinen havainto. Jos haluan saada palkan selvästi korkeammaksi, minun pitää rakentaa parempi neuvotteluasema.

    Mitä palkankorotuksen pyytäminen opetti?

    Tärkein oppi ei ollut se, että minun pitäisi jatkossa vain listata enemmän asioita. Isoja projekteja ja tekoja oli jo listattu.

    Tärkeämpi oppi oli tämä: palkkakeskustelussa pitää saada selville, mikä konkreettinen ehto vie seuraavalle palkkatasolle.

    On eri asia sanoa, että olen tehnyt paljon töitä. On eri asia sanoa, että olen hoitanut tiettyjä projekteja. Ja on vielä kolmas asia saada työnantaja sanomaan ääneen, mitä pitää tapahtua, jotta palkka voi nousta selvästi.

    Seuraavassa keskustelussa tärkeimmät kysymykset ovat esimerkiksi:

    Mitä minun pitää näyttää, jotta palkkani voi nousta seuraavalle tasolle?
    Mikä konkreettinen vastuu tai rooli oikeuttaa korkeamman palkan?
    Puhutaanko seuraavasta tarkistuksesta kolmen kuukauden vai kuuden kuukauden päästä?
    Mikä on se toimitusvarmuuden taso, jonka jälkeen palkasta voidaan puhua uudelleen?
    Onko nykyisessä roolissa ylipäätään mahdollista päästä tavoitepalkkaan?

    Näiden kysymysten tarkoitus ei ole painostaa. Tarkoitus on saada palkkapolku näkyväksi. Jos polkua ei ole, sekin on tärkeä tieto.

    Miten palkkaa saa seuraavaksi nopeammin korkeammaksi?

    Palkankorotuksen pyytäminen uudelleen ei kannata tehdä samalla tavalla, jos ensimmäinen lopputulos jäi maltilliseksi. Seuraavaan keskusteluun pitää mennä eri kulmasta.

    Ensimmäinen askel on jatkaa onnistumisten kirjaamista, mutta ei siksi, että edellinen keskustelu olisi kaatunut dokumentoinnin puutteeseen. Kirjaaminen on edelleen tärkeää, koska se rakentaa toistuvaa näyttöä. Tavoite ei ole todistaa, että yksi projekti meni hyvin, vaan näyttää, että hyvä tekeminen on jatkuvaa ja ennustettavaa.

    Toinen askel on pyytää nykyiseltä työnantajalta selkeä palkkapolku. Jos isompi korotus ei tullut nyt, haluan tietää, mikä ehto sen voisi tuoda myöhemmin. Tavoite ei ole jäädä arvailemaan, vaan saada mahdollisimman konkreettinen vastaus.

    Kolmas askel on selvittää markkinapalkka. Jos vastaavista asiantuntija- tai vastuurooleista maksetaan muualla enemmän, se pitää tietää. Pelkkä oma toive ei ole neuvotteluvaltti. Markkinahinta on.

    Neljäs askel on hakea aktiivisesti parempipalkkaisia tehtäviä. Ei paniikissa eikä katkerana, vaan rauhallisesti ja ammattimaisesti. Nykyisessä työssä voi jatkaa hyvällä otteella, mutta samalla pitää rakentaa vaihtoehtoja.

    Jos kassavirtaa tarvitaan nopeasti lisää, työpaikan vaihto tai vaativampi rooli voi olla realistisempi reitti kuin odottaa pieniä vuosikorotuksia.

    Palkka on osa oman talouden johtamista

    Palkasta puhuminen voi tuntua henkilökohtaiselta, mutta oikeasti kyse on myös oman talouden johtamisesta.

    Parempi palkka tarkoittaa enemmän puskuria, enemmän sijoitettavaa rahaa ja enemmän liikkumavaraa. Se vähentää myös painetta keksiä väkisin pieniä sivutuloja silloin, kun työ ja arki vievät jo valmiiksi paljon energiaa.

    Minulle tämä 3 % palkankohennus oli muistutus siitä, että kassavirtaa pitää johtaa aktiivisesti. Palkka ei välttämättä nouse nopeasti vain odottamalla. Sitä pitää edistää samalla tavalla kuin muitakin talouden osa-alueita: tavoitteella, datalla ja toistuvilla käytännön toimilla.

    Palkankorotuksen pyytäminen oli siis hyödyllistä, vaikka lopputulos jäi pienemmäksi kuin odotin. Nyt tiedän paremmin, missä menen. Seuraavaksi tehtävä ei ole vain tehdä enemmän samaa, vaan parantaa neuvotteluasemaa: selkeä palkkapolku, vahva toimitusvarmuus, markkinapalkan selvittäminen ja tarvittaessa parempipalkkaisten tehtävien hakeminen.

    Yhteenveto: miten tästä eteenpäin?

    • Hyväksyn 3 % palkankohennuksen, mutta en pidä sitä lopullisena palkkatasona.
    • En tulkitse asiaa niin, että kyse olisi vain dokumentoinnin puutteesta.
    • Jatkan onnistumisten, vastuiden ja projektien kirjaamista, jotta näyttöä kertyy pidemmältä ajalta.
    • Pyydän nykyiseltä työnantajalta konkreettisen palkkapolun: mitä pitää tapahtua, jotta palkka voi nousta seuraavalle tasolle?
    • Vahvistan toimitusvarmuutta eli sitä, että hyvä tekeminen näkyy tasaisesti, ennustettavasti ja luotettavasti.
    • Selvitän markkinapalkan vastaavista asiantuntija- ja vastuurooleista.
    • Päivitän CV:n ja LinkedInin niin, että osaaminen näkyy selkeänä hyötynä työnantajalle.
    • Haen aktiivisesti parempipalkkaisia tehtäviä, jotta saan todellisen kuvan markkina-arvostani.
    • Käyn seuraavan palkkakeskustelun faktoilla, tavoitteella ja aikataululla.
    • Pidän päätavoitteen kirkkaana: parempi kassavirta, vahvempi sijoitustahti ja enemmän taloudellista liikkumavaraa.
  • Sivutulot ja kuukausittainen kassavirta paremmaksi

    Sivutulot ja kuukausittainen kassavirta paremmaksi

    En ole onnistunut saamaan palkankorotusta. Tai no, palkankorotuspyyntö on kehityskeskustelun jälkeisessä “pending” tilassa, ja olen hieman kuumottunut jos ei sitä tulekkaan, kysyin jo kerran sen perään. Nyt on aikaa kulunut niin paljon, että viimeksikin vastaus tuli näihin aikoihin. En tiedä saanko lisää liksaa.

    Kaivelin läpi sivutulot, löytämättä sen kummempia porsaanreikiä. Mutta käyn nyt läpi kuinka sain säästöjä päälle 4 tuhatta euroa menoista, sekä kuinka ajattelin hakea “lapiohommia” vapaapäiville ja lomille. Sehän on win-win tässä kohtaa, kun ei vielä ole varaa harrastaa, ja ei tarvitse olla passiivinen. Sivutulotöitä en ota niin vakavasti, vaan aion hakea ja katsoa pääsenkö lapionvarteen silloin tällöin.

    Sivutulot: Asuntolainan marginaalin kilpailutus.

    Sivutulot eivät tarkoita minulle pelkästään sitä, että tilille tulee uutta rahaa jostain uudesta työstä. Ensimmäinen askel oli pysäyttää turhat rahavuodot ja parantaa kuukausittaista kassavirtaa. Sain asuntolainasta noin 3,5 tuhatta euroa pois tingittyäni marginaalin alemmaksi. Se ei tunnu samalta kuin palkka viikonlopputyöstä, mutta lopputulos on samaan suuntaan: vähemmän rahaa lähtee ulos ja enemmän jää omaan käyttöön, sijoituksiin ja puskurin rakentamiseen. Tässä mielessä myös kulujen pienentäminen on osa samaa kokonaisuutta kuin sivutulot.

    Asuntolainan marginaalin kilpailutuksessa oli harvinaisen hyvä ROI. Ilmeisesti pankki näki maksukykyni kuitenkin niin hyvänä, ja lähestymistapani oli niin jämäkkä, että marginaalista sai pois 0,2%. Miten tämä tehtiin? Kysymällä verkkoviestissä suoraan asiaa. Meillähän on useita pankkeja markkinoilla joihin voi vaihtaa jos heillä on paremmat hinnat…

    Sääli ettei ole muita yhtä helppoja tapoja tehdä rahaa kuin asuntolainan marginaalin kilpailutus. Mutta tässä juuri näemme sijoittamisen nerokkuuden: Kun omistaa jo jotain, on jo mukana pelissä ja voi saada lisäsäästöjä tai tuloja.

    Sivutulot: Muiden kulujen kilpailutus.

    Seuraavaksi kilpailutin puhelinsopimuksen. Lopputulos ei ollut mikään näyttävä rikastuminen, mutta sain pidettyä vanhan hinnan, vaikka muuten hinta olisi noussut. Tein saman myös vakuutuksissa: sain autovakuutuksen toisesta firmasta kampanjaedun kanssa halvemmalla, ja kun keskitin samaan vakuutusyhtiöön sekä kotivakuutuksen että autovakuutuksen, sain vielä keskittämisedun. Nämä ovat tylsiä toimenpiteitä, mutta juuri tylsät toimenpiteet voivat parantaa kassavirtaa tehokkaasti. Kun kuukausittaiset pakolliset menot laskevat, sivutulot eivät valu hukkaan, vaan niistä jää oikeasti jotain käteen.

    Taas kerran ROI oli yllättävän hyvä, muutama viesti ja puhelu, ja jäi jokunen satanen vuodessa enemmän käteen sijoitettavaksi. Jälleen kerran voidaan huomioida, että markkinoilla on kilpailukykyisiä tarjoajia sopimuksille…

    Sivutulot syntyvät myös siitä, ettei viikonloppu mene pelkkään kuluttamiseen

    Mieluiten kai sitä ostelisi virikeasioita, ja touhuisi niiden parissa, mutta maltetaanpa vielä, aikansa kullekkin. Seuraava askel on tuoda uutta rahaa sisään myös oikealla lisätyöllä. Tyhjien viikonloppujen sijaan aion mennä lapiohommiin vapaapäivisin riippuen siitä miten näitä “lapiohommia” on henkilöstönvuokraus firmoista tarjolla. Ajatus ei ole tehdä elämästä pelkkää raatamista, vaan käyttää osa tyhjästä ajasta niin, että se parantaa taloutta konkreettisesti. Jos vaihtoehto on olla passiivinen tai kuluttaa rahaa harrastuksiin, joihin minulla ei vielä ole varaa, lapiohommat ovat parempi ratkaisu. Sivutulot antavat enemmän euroja kuukausittaiseen taseeseen jotka tekevät töitä sijoituskoneistossa.

    Erikoisemmat sivutulot

    Yritin kovasti myös etsiä porsaanreikämäisiä sivutuloja, kuten ennen oli se kasinosysteemi mitä porukka sääti puhelimella, ja sai jotenkin tuhansia euroja sillä rahaa. Olen ymmärtänyt ettei se ole enää nykyisin kovinkaan toimiva, enkä ole päässyt siitä jyvälle. Rekisteröidyin myös johonkin netin kyselypalveluun, josta voi tulla haastatteluita omasta ammatista rahaa vastaan. Mutta en kyllä rehellisesti ole saanut hyvää ROI:ta tälle että olisin yrittänyt löytää jonkun “helppoa rahaa kotoota käsin” systeemin, itse etsimiseen menee aikaa ja hermoja aivan liikaa.

    Yhteenveto, sivutulot.

    • Sivutulot eivät ole vain uutta palkkaa, vaan myös kassavirran parantamista.
    • Asuntolainan marginaalin tinkiminen paransi kokonaisuutta noin 3,5 tuhannella eurolla. Ehdottomasti paras ROI.
    • Puhelinsopimuksen kilpailutus esti hinnannousun.
    • Autovakuutuksen ja kotivakuutuksen keskittäminen toi kampanja- ja keskittämisedut.
    • Vapaapäivän lapiohommat voivat muuttaa tyhjän ajan pikkurahaksi.
    • Kun menot laskevat ja tulot kasvavat, kuukausittainen kassavirta vahvistuu kahdesta suunnasta.
  • Työ, sosiaalisuus, raha, palautuminen

    Työ, sosiaalisuus, raha, palautuminen

    Mietiskelen vähän tässä kirjoituksessa sitä että mitä vaikutusta sosiaalisuudessa on rahaan. Onko sosiaalisuuteen tähtäys tietyllä tavalla turhaa kitkaa, vai voisiko se oikein tehtynä joillakin meistä nostaa rahan tienaamista, sekä oman omavaraisuuden ideointia?

    Olen pitkään harrastanut grindausta. Eli sitä että painetaan pitkiä päiviä ja välillä opiskellaan vapaa-ajalla jotain. No pakko myöntää, ettei tuo ole kyllä pitkälle vienyt. Välillä homma on ollut samaa kuin Bill Gatesilla Microsoftin alkuaikoina, vain sillä erotuksella että puuttuu se Microsoft, johon Bill Gatesilla oli verkostoitumisensa kautta tullut Paul Allen yhtiökumppaniksi. “Verkostoitumista” tarvitaan rahan luonnin vipuvaikutusta varten.

    Kaikki eivät tarvitse sosiaalisuutta rahan luonnin vipuvaikutukseksi. Mutta minulle ei ole sosiaalisuuden puute tuonut kuuta taivaalta, joten voi olla että minulle pelkkä grindaaminen ei sovi. No en tiedä. Voihan olla että pitää grindata ja olla sosiaalinen.

    Asiakeskeinen sosiaalisuus työssä ja raha

    Voisi ajatella että työelämässä sillä tienaa rahaa jos välittää tietoa. Jos tekee ensin vähän pidemmän päivän, niin saa paljon tietoa työn kautta, tämä johtaa siihen että voi jakaa tietoa muille henkilöille. Kai se on jokin johtamisen muoto epäsuorasti, ja vaikuttaa koko porukan tuloksen tuottoon. Tarkemmin katsottuna yksi ihminen on solmukohtana koko projektille ja monen ihmisen tulokselle.

    Töissä on varmasti muitakin sosiaalisuuden muotoja joilla saadaan rahaa, mutta nopeasti ajateltuna tämä on se konkreettinen helpoisti saavutettavin muoto. Ei siellä töissä kumminkaan sosiaalisuudella rahaa ihan niin saa, että vaan jauhaa skeidaa, uskon että töitäkin pitää projekteissa tehdä. Mutta toisaalta jos osaisi yhdistää itselleen sopivasti sopivan rohkeasti sosiaalisuutta asiallisesti hyvään työntekoon niin se mikä voisi olla tuottavampaa?

    Muita tapoja sosiaalisuudella saada enemmän palkkaa töissä:

    • Esiintyminen eri muodoissaan koulutus tai muussa esittelymielessä. Vipuvarsi on sama, kun kertoo isolle joukolle hyödyllistä tietoa, niin itse on solmupiste joka aiheuttaa tuottoa.
    • Muiden auttaminen ongelmien ratkaisuissa.
    • Raportointi ylemmille tehdyistä asioista ja missä mennään. Näin tilannetieto on kokoajan tuoretta. Plussana oma työ tulee nähdyksi sivuvaikutuksena.
    • Pyytää kehitystä jollain osa-alueella omassa toimenkuvassaan.
    • No voiko tuota nyt sosiaalisuudeksi sanoa, että älyää pyytää lisää palkkaa, kyllä kai jokainen sitä älyää pyytää.
    • En nyt oikeastaan keksi muuta, kun tämä on nopea kirjoitus. Mutta noin jos on mukava ihmisille töissä, niin se vähentää kitkaa ja tekee kaikkien olon mukavammaksi, mistä nyt ei varmaan haittaa ole.

    Sosiaalisuus vapaa-ajalla ja raha

    Vapaa-ajalla rahaa sosiaalisuus voi tuoda sitä kautta että löytää uusia ihmissuhteita joiden kautta näkee uusia näkökulmia omaan omavaraisuus hankkeeseensa. Ei kaikille kannata tai tarvitse höpöttää omista FIRE hankkeistaan, mutta kun verkostoituu, niin tapaa uusia ihmisiä, keiden kanssa voi saada uusia mahdollisuuksia, kenties joku uusi kaveri kenen kanssa perustaa joku vapaa-ajan firma, tai lähteä osakkaaksi alkuun pienesti. Tai ihan pelkät saadut ideat voivat avartaa syvästi omaa ymmärrystä.

    Jälleen kerran, kaikkien ei tarvitse rahan vuoksi perustaa vapaa-ajalel sosiaalista elämää, joillekkin grindaus elämä toimii, mutta voi olla, että grindauksessa tulee katto vastaan kun uppoaa yksin siihen kuoppaan eikä tunnu löytävän raha-asioissaan eteenpäin yksin. Tuttu asia monessa asiassa: Kun et pääse etenemään, vanha strategia ei enää toimi.

    Muutenkin vapaa-ajan sosiaalista elämää ei kannata rakentaa niin että se on työn vihollinen ja uuvuttaa, vaan tässä kirjoituksessa puhun sosiaalisuudesta joka tukee FIRE ajattelua myös niin, että työelämässä pärjää paremmin. Edelleen pitää pystyä töissä tekemään pitkä päivä jos toinenkin tarvittaessa, ellei peräti useampikin.

    Sosiaalisuus ja palautuminen

    Kyllähän sitä jokainen viettäisi kesäloman mielellään varsinkin FIRE säästöjen alkuvaiheessa kotona osakkeita valiten mieluummin kuin muuta. Mutta joku 3:n päivän kaupunkimatka jonkun läheisen kanssa voi kyllä kuitenkin avartaa taas näkökulmia ja antaa uutta puhtia. Siitäkin jää vielä useita viikkoja valikoida osakkeita jos sitä pitää tehdä.

    Sosiaalisuus auttaa palautumiseen. Jos aloittaa Jujutsun kodin lähellä olevassa kerhossa saa uuden kaveriryhmän, suorastaan klubin täynnä kavereita keiden kanssa parasta on ettei tarvitse kaveerata, vaan homma perustuu siihen että saa lyödä niitä jollain tasolla turpiin, ja kun tekee sen useasti, voi jutella ihan luonnostaan niiden ihmisten kanssa. Tuollaiseen kun sitoutuu kerran viikossa tavoitellen mustaa vyötä seuraavan viidentoista vuoden aikana, niin samalla tulee verkostoituneeksi monen ihmisen kanssa. jujutsu harkoissa käynti kerran viikossa mahtuu työ, opiskelu sijoitus ym aikataulurumbaan sisään niin että jää päivittäistä palautumisaikaakin eikä myöskään ole sodassa työpaikkaansa vastaan ajankäytössä, vaan virkistäytyy paremmin kuin vain 7 päivää viikossa tv:n katselulla palautumisen hoitamalla.

    Loppumietteet

    En ole varma onko minusta sosiaalisten tilanteiden mestariksi, vai jatkanko vanhaa grindaustani, mutta kyllä aion yrittää tuota sitoutuneesti Jujutsua kerran viikossa, ja silti vähän pitkiä päiviä tehden. Halusin tämän kirjoituksen avulla hieman terapisoida itseäni site. Voiko sosiaalisuutta valjastaa rahan tienaamisen ja omavaraisuuden ideoinnin työkaluksi ja siinä samalla palautua ja vahvistua omalla elämän tiellään.

    Kun minulle ei ehkä ole pelkkä grindaus ollut se kaikkein tuottoisin tie. Voisi sanoa että strategian vaihto lisäämällä sosiaalista näkökulmaa voisikin alkaa tuomaan sitä rahaa taas lisää sekä palkkatuloina että palautumisen ja avartuneen ymmärryksen kautta ja omavaraisuuden hallinnoinnin kautta.

  • Vanhojen osakeasuntojen hinnat – hintatarkastelu

    Asuntojen hinnat jatkavat putoamistaan. Olen pessimistinen siitä että hinnat lähtisivät nousuun, ja taas toisaalta optimistinen siitä että hinnat jatkavat laskuaan. Itseäni kiinnostaisi tuo että hintojen lasku jatkuisi, koska se antaisi saumat ostaa omien tavoitteideni mukaisesti parempi sijoitusasunto. (Saisi paremman kassavirran 25 vuoden laina-ajalle kun asunto olisi halvempi ostaessa.)

    Asuntojen hinnat 2006 – 2025

    Katsotaanpa tilastokeskuksen viivakuviota vuosien 2006 – 2025 välisestä koko maan vanhojen osakeasuntojen hintakehityksestä.

    Kuva 1. Kuvan lähde: Tilastokeskus.

    Yllä olevasta kuvaajasta nyt voi kyllä päätellä yhden asian (tai spekuloida). Eli ilmaa hintojen alla on vieläkin. Ollaan noustu niin korkealle tuolla vuoden 2022 huipussa, että ihan hyvin voidaan tippua alaskin. Sama logiikkahan on osakkeissa, että kun ollaan ylhäällä, niin todennäköisyys alaspäin menoon lisääntyy.

    Toki asunnot ei ole osakkeita, ja en ole mikään ekonomitohtori tästä puhumaan, mutta jotain samaa voidaan varmaan löytää. Asuntojen hinnoissahan ei rakennusmateriaalit loppujen lopuksi paljoa maksa. Hinnat perustuu psykologiaan ja sijainnin helppouteen enimmäkseen. Siinäkin mielessä voidaan osakkeiden logiikoita tuoda tähän tarkasteluun.

    Asuntojen hinnat 1992 – 2006

    Kun tarkastellaan (reaali indeksiin 1983 verrattuna, yksiöt) hintojen kehitystä lamavuosilta 1990- luvulta, nähdään etttä sieltäkin on hinnoissa tultu pitkä matka ylös.

    Kuva 2. Kuvan lähde: Tilastokeskus.

    Onko nuo nyt sitten prosentteja vai mitä, tuo kuvan 2 indeksipistelukupalkki vasemmalla pystyssä. En tiedä, yhtä kaikki, kuvaajasta nähdään kuvaan 1 verrattuna aikaisemmat tapahtumat vuoteen 1992 asti, ja tämä autta ymmärtämään miten korkealla asuntojen hinnat ovat olleet.

    Yhteenveto

    Tämä koko postaus oli vain kevyt tajunnanvirta asuntojen hintojen tilanteesta, halusin oikeastaan enimmäkseen kirjoittaa tämän itsellenikin muistiin. Olen aikaisemminkin kirjoitellut samasta ilmiöstä melko samoilla viivakuvioilla, suunta näyttää vieläkin olevan sama.

    Katsotaanpa vielä tilastokeskuksen viimeisintä pari päivää sitten ilmestynyttä kuviota (marraskuu 2025):

    Kuva 3.

    Alaspäin ollaan menossa kuten kuvan 1 oikeassa laidassa. Konsensus on se, että asuntojen hinnat jatkaa laskemistaan, koska niiden alla on ilmaa ja tilaa laskea. Asuntojen sijainnillinen ja rakennusmateriaaleista koostuva todellinen arvo on jossain vielä paljon alempana.

    En ole löytänyt sopivaa taulukkoa jossa olisi jostain vuodelta 1970 vuoteen 2025 viivakuvio asuntojen hintojen reaalikehityksestä, siitä nyt voisi spekuloida jonkun keskimääräisen viivan josta voisi arvuutella “todellista hintaa” johon hintojen tippuminen pysähtyisi.

    Heitänpä huvikseen arvion/arvauksen niin on jotain itselläkin mihin tähdätä: Hinnat tippuu koko maan neliöhinnoissa ajateltuna (Kuvan 1 logiikka) johonkin 2700 euroa / neliö tasolle. Jonnekkin tuonne vuoden 2011 tasolle.

  • Taloudellinen puskuri

    Tein nopeasti Excelin jossa voi laskea tulonsa ja menonsa kivan simppelisti. Excel on tämän kirjoituksen lopussa ladattavana nappia painamalla. (Editoitu 19.6.2026, Excel toistaiseksi poistettu).

    Ajatus oli se, että kun seuraa menojaan voi suunnitella omaan sijoittamiseensa käytössä olevan summan, sekä taloudellisen puskurinsa rakentamiseen olevan summan.

    Mikä sitten on sopiva taloudellinen puskuri? Tämä on hyvä kysymys. Tuskin siihen on yhtä vastausta. Mutta sanoisin niin, että on hyvä olla reilummin käteistä. Ei tarvitse miljoonia eikä satojatuhansia, mutta varmaan joitain kymmeniä tuhansia olisi hyvä olla eri säästö- tai korkotileillä.

    Taloudellinen puskuri; Raha tulee rahan luo.

    Taloudellinen puskuri auttaa myös kasvattamaan omaa varallisuuttasi. Raha tulee rahan luo; jos sinulla on löysää rahaa silloinkun hinnat on alhaalla, on ne sitten osakkeiden hinnat, asuntojen hinnat, tai vaikka autojen hinnat niin voit ostaa halvalla.

    Taloudellinen puskuri; Henkinen liikkumavara

    Taloudellinen puskuri antaa henkistä liikkumavaraa, ettei olla kokoajan niin tiukoilla. Tämähän on minun mielestäni lähtökohta kaikessa rahaan liittyvässä, mitä hyötyä olisi rahasta, jos ei siitä olisi iloa. Tietyllä tavalla raha on valtaa. Jos sinulla on parilla eri korkotilillä tai muulla säästötilillä helpohkosti irroitettavaa rahaa parikymmentä tuhatta, niin voit ottaa rennommin, koska mikä tahansa taloudellinen hanke ei vaadi ensin säästämistä, ja samaan aikaan se ei ole pois sinun sijoituksistasi.

    Sijoituksien määränpää omasta mielestäni taas on ultimaattinen taloudellinen liikkumavara, eli joko omavaraisuus kokonaan, tai sitten jonkinlainen passiivinen tulo jota voi maksaa itselleen elämän myöhemmissä vaiheissa vaikka osinkoina. Tällöin voi mahdollisesti keventää omaa työtaakkansa, tai valikoida eri kriteereillä työpaikkojaan, kun jos palkka ei ole ihan pakko olla korkeimpien kriteerien joukossa.

    Taloudellinen puskuri: “Köyhyysstressi”

    Tästä on kai jotakin tutkimuksiakin. Ihminen joka on kokoajan tiukoilla taloudellisesti on hyvin uupunut ja stressaantunut. Se ei ole kivaa, että ensin töissä on korkea stressi, ja vaikka olisi normaali työaika, niin vapaa-ajallakaan ei palaudu taloushuolien estäessä harrastamisen tai muuten vaan rennosti ottamisen. Erilaisia säästöpuskureita todellakin kannattaa viljellä ja kehittää ajan myötä. Ne auttavat siinäkin, jos tulee sijoituksien kanssa takaiskuja.

    Esimerkki, sijoitusasunto

    Ajatelkaapa jos ostaa sijoitusasunnon nyt (tätä kirjoittaessa 21.11.2025) ja käy niin, että arvojen lasku jatkuukin kaikesta huolimatta, ja viimeiset pennoset tuli laitettua sijoitusasunnon käsirahaan. Vielä siihen päälle joku mullistus ettei sieltä hyvältäkään paikalta löydä vuokralaista. Jokainen penni menee siihen että maksaa tyhjää asuntoa jonka arvo laskee. Tällaisessa tilanteessa jos on parikymmentä tuhatta ylimääräistä, niin todennäköisesti tilannetta ei ota niin henkilökohtaisesti, vaan näkee että “ajan myötä tuo sijoitusasunto joka tapauksessa on minulle eduksi”, ja voi nojata tuolin selkänojaan ja rauhassa katsella mitä asialle tekee sitten kun on levännyt.

  • Pienet (taloutta) rikastuttavat asiat elämässä

    Pienet (taloutta) rikastuttavat asiat elämässä

    Listaan pienet arjen säästövinkit, joita itse välillä noudatan.

    Minä mainitsen tässä blogissa useita tuotemerkkejä, ne eivät kuitenkaan ole mitään kaupallista yhteistyötä, ja affiliate linkkejä ei ole.

    Frugaaliutta vai säästämistä?

    Puhun nyt jostain mistä en ole aiemmin puhunut blogissani, ja joka ikäänkuin kuuluu jokaiseen sijoitusblogiin. Eli, jollain tasolla puhun nyt siitä että “miten säästää”. En itse ole ollut erityisen hardcore säästäjä ja “frugalisti“. Esimerkiksi jos käyn baarissa sinne menee matkoineen illassa 150 euroa.

    Tosin nyt olen suunnitellut tuota baari ravaamista erilaiseksi, ajattelin että alan käymään baareissa pistäytymässä fiilistelemässä siellä hetken parin kolmen paremman drinkin äärellä livahtaakseni sitten kotiin kun vasta tanssilattialla alkaa tapahtumaan.

    Itselläni ei sentään solmio ole baarissa tähän mennessä ollut.

    Mutta nuo baarikuviot ei ehkä ole sijoitusblogin ykkösteema, haluan vain kertoa etten erityisesti välitä jokaisella elämän alueella pihistelystä. Se on mielestäni jopa sairasta jos sen tekee hinnalla millä hyvänsä. Tulee mielikuva siitä, kuinka koko elämä menee ohi, ja vain kartuttaa omaa omavaraisuutta koko elämänsä. Kuolee lopulta 90 vuotiaana yksin jossain vaatimattomassa asunnossa ilman että teki mitään, ja tilillä on 5 miljoonaa euroa jotka on kerryttäneet korkoa korolle koko elämän ajan, ja sijoituksien tarkkailusta ei malttanut pysyä erossa koskaan.

    Tämän takia en ole kirjoittanutkaan säästämisestä paljoa. Mutta nyt on kertynyt tarpeeksi aineistoa että voisin tehdä postauksen siitä.

    Säästövinkit 1: Lidl, ja ennen kaikkea Lidl kahvi.

    Olen pitkään käynyt K-kaupassa tekemässä ruokaostoksia, mutta nyt sattumalta havahduin ja huomasin että Lidlissä sai ihan ok kahvia halvimmillaan n. 2,5 euroa paketti. Nyt oli tuo kahvi jopa tarjouksessa, n. 1,3 euroa/paketti, mutta niitä sai ostaa vain 2 kerrallaan, ja hyllyt on tällä hetkellä tyhjiä. Nyt samalla muutenkin päivän kohokohtani on töiden jälkeinen käynti Lidl:issä, koska siellä monet tuotteet on tuntuvasti halvempia. (Pitäisiköhän huolestua…”päivän kohokohtani”).

    Säästövinkit 2: Partahöylän teroittaminen vanhalla farkun lahkeella

    Tästä olen erityisen ylpeä. Minulla on ollut sama partahöylä varmaan puoli vuotta käytössä, ja ajan parran 1-4 kertaa viikossa. Joka parran ajon jälkeen vedän myötäkarvaan 15 kertaa partahöylää farkun lahjetta pitkin. Partahöylä pysyy näin yhtä terävänä, kuin mitä se on pari viikkoa ensimmäisen parran ajon jälkeenkin. (Se kaikkein paras terävyyshän katoaa viikossa-kahdessa aina). Eli, naamassani ei ole parran ajojen jälkeen mitään naarmuja tai muuta huonoa kuin korkeintaan ulkonäkö, partahöylä toimii täysin näin. Sitäpaitsi partahöylät ja niiden terät on kalliita, varsinkin sillä isolla brändillä, jonka teriä itsekkin ostan. No, eipä ole tarvinnut ostaa enää.

    Säästövinkit 3. Aja Boltilla tavallisen taksin sijaan

    Jos taksi maksaa 70 euroa. tämä maksaa ehkä 25-30 euroa. Kyydit tilataan sovelluksella ja maksetaan käteisellä, tai sitten kortilla jos korttitiedot on syöttänyt sovellukseen. Mielestäni autossa ei voi maksaa kortilla. Jos kuljette myöhään, niin mahdollisesta humalasta huolimatta pitää pysyä 100% hereillä ja tarkkana liikenteessä kun näissä kyydeissä on. Mutta näin säästää jos käy useinkin kaupunkilla ja ei ole muita kulkuvälineitä. Kuitti kyydistä tulee sähköpostiisi kyydin jälkeen.

    Säästövinkit 4. Älä omista autoa ja kulje julkisilla. Jos omistat auton, omista karvalakki Toyota.

    Itse pidän autoilla ajamisesta, ja valitettavasti asuntoni sijainti ei ole paras mahdollinen ainakaan nykyisen työpaikkani ja tehtäväni kannalta. Jos asuisin keskustassa ja kaikki elämääni liittyvä olisi melko taatusti yhden julkisen kulkuneuvon päässä, saattaisin harkita autosta luopumista. Auto on kova kulusyöppö (tai aikasyöppö).

    Jos kuitenkin aiot omistaa auton kuten minä, niin valitse perus Toyota, ei BMW. Paitsi jos sinulla sattuu olemaan pari kolme miljoonaa euroa tilillä. Valitse sitten BMW. Tai valitse BMW muutenkin jos tykkäät. Mutta näin säästömielessä; Mahdollisimman yksinkertainen, pieni ja bensapihi perus Japanilainen lienee ajanhallinnan, (vakaa toimivuus) stressinhallinnan, (ennakoitava toimivuus) ja kulujen kannalta paras kulkukapine.

    Säästövinkit 5. Vie oma muovikassi kauppaan

    Tämä on kaiken huippu. Välillä otan kodistani muovikassin mukaan taskuun (ostan niitä aina rullan kotiini) ja täytän kaupassa ostokset omaan muovikassiin. Säästö on varmaan 5 senttiä kerralta, mutta näköjään säästämisen periaate elää.

    Säästeliästä (mutta ei liian) viikonloppua!

  • Vuokrien lasku Helsingissä

    Vuokrien lasku Helsingissä

    Ei ihme että asuntosijoittajat ostavat asuntoja Rovaniemeltä. Kassavirta on kotiinpäin kun kämppien hinnat laskee muualla Suomessa, ja Helsingissä sen sijaan asuntojen hintojen lasku oli pysähtynyt viime kuussa, ja vuokrat laskevat.

    Vuokramarkkinoiden suunnanmuutos 2025

    Vuonna 2025 Suomen vuokramarkkinoilla on tapahtunut merkittävä suunnanmuutos. Pitkään kasvanut vuokrataso Helsingissä on kääntynyt laskuun, samalla kun muualla maassa vuokrat nousevat. Tämä muutos haastaa perinteisen ajattelun, jossa pääkaupunkiseutua on pidetty turvallisimpana ja tuottavimpana sijoituskohteena.

    Tilastojen mukaan vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,5 %, kun taas muualla Suomessa ne nousivat 0,6 %. Kaksioissa ja perheasunnoissa suunta on vielä selvempi: Rovaniemellä kaksioiden vuokrat nousivat 2,2 % ja perheasuntojen 2,1 %.

    Helsingissä vuokrat laskevat, mutta hinnat eivät

    Helsingin markkinoiden erityispiirre on tällä hetkellä se, että vuokrat laskevat, mutta asuntojen hinnat eivät ole seuranneet samaa kehitystä. Pohjoisemmassa asuntojen hinnat laskevat, mutta vuokrat nousevat. Jos logistisesti ei ole ongelma olla asuntosijoittaja kaukaisempaan kohteeseen, niin tässä voi olla hyvä paikka vuolla rahaa.

    Vuokrien lasku ei ole hetkellinen ilmiö – se on jatkunut keväästä lähtien ja kiihtynyt loppukesän ja alkusyksyn aikana. Tarjontaa on paljon, kilpailu vuokralaisista on kovaa ja vuokratasoa on jouduttu sopeuttamaan markkinatilanteeseen.

    Muualla Suomessa markkina pysyy vakaana

    Muualla Suomessa vuokramarkkinat pysyvät vakaampina ja jopa kasvussa. Useilla alueilla kysyntä vuokra-asunnoista on nousussa etenkin opiskelijoiden ja etätyöntekijöiden lisääntyessä.

    ARA-vuokrat ovat nousseet vuodessa pääkaupunkiseudulla 3,7 %, mutta muualla maassa 3,0 %. Kaupungeista eniten nousua on nähty Joensuussa (6,0 %), Turussa (4,9 %) ja Mikkelissä (4,4 %). Vapaarahoitteisten vuokrien kehitys on samansuuntaista , maltillisesti nousevaa, mikä kertoo alueiden vakaasta vuokramarkkinasta.

    Rovaniemi sijoittajan näkökulmasta

    Rovaniemi on noussut kiinnostavaksi sijoituskohteeksi. Siellä vuokrat kasvavat tasaisesti, asuntojen hinnat pysyvät kilpailukykyisinä ja kysyntää tukee niin matkailu kuin pysyvä asutus. Vuokratuotto on monin paikoin korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ja markkina on vähemmän altis nopeille heilahteluille.

    Asuntosijoittajan näkökulmasta tämä kehitys tarkoittaa, että tuottojen hakeminen edellyttää nyt alueellista hajautusta. Etelän markkinoiden sulaessa pohjoisen ja muiden maakuntien vakaus tarjoaa parempia mahdollisuuksia pitkän aikavälin tuotolle.

    Yhteenveto

    Mielenkiintoinen ilmiö lienee kyseessä kun Helsingissä ainakin toistaiseksi vuokrien hinnat laskevat. Asuntoihin liittyvät asiat on siitä vaikeita, että niihin littyvissä hinta-asioissa on paljon psykologisesta arvostuksesta kiinni. Mitä ihmiset milloinkin arvoistavat ja mitä muut ovat valmiita maksamaan luo hinnat.

    Sijoittajalle tämä on mahdollisuus – ei uhka. Helsingissä tuotto-odotus heikkenee, mutta esimerkiksi Rovaniemellä, Joensuussa ja Turussa sijoittaja voi hyötyä vakaasta vuokramarkkinasta ja kohtuullisista hankintahinnoista. Toisaalta, Helsingissä arvonnousu voi olla suurempaa sitten kun asuntojen hinnat lähtevät taas kiipeämään ylöspäin. Mielestäni asunnoissa arvonnousu ei ole tärkeintä, vaan kassavirta niin päin että vuokralainen maksaa kaikki kulut. Tottakai, arvon heilahtelulla voidaan tehdä rahaa ajoittamalla ostoja ja ehkä myyntejäkin oikeaan aikaan.

  • Asuntojen hintakatsaus, S&P500 tilannekatsaus, ja kryptovilkaisu.

    Asuntojen hintakatsaus, S&P500 tilannekatsaus, ja kryptovilkaisu.

    Tässä kirjoituksessa käydään asuntojen hintatilanne ja S&P500 tilanne läpi. Lisäksi vilkaistaan vähän kryptoista altcoin markkinatilannetta.

    Asuntojen hinnat tasaantuvat, mutta onko lasku todella ohi?

    Asuntojen hintakatsaus 2025 kertoo mielenkiintoisen tarinan. Siinä missä muu Suomi on vielä varovasti peruutusvaihteella, Helsinki on pistänyt vaihteen eteenpäin. Hinnat ovat nousseet aavistuksen. Mutta ennen kuin avataan samppanja, on hyvä vilkaista historiaan: olemme edelleen kaukana 1990-luvun pohjalukemista. Jos vertaa, niin nykytaso on noin 200 prosenttia korkeampi kuin 90-luvun romahduksen jälkeinen alin piste. Eli kyllä, ollaan vielä kaukana halvasta.

    Lasku pysähtyi

    Laskukäyrä näyttää olevan Tilastokeskuksen sivuilla tasaantumaan päin. Nyt voi olla ihan hyvä hetki ostaa sijoitusasunto PK-seudulta jos raha-asiat ja lainan saanti on sen osalta kunnossa. Sinänsä, kun lainan on ottanut ja kaupat tehnyt, niin siinä kohtaa ei ole niin nöpönuukaa mihin hinnat kääntyvät, jos on kassavirtaneutraali kohde. Toisaalta jos haluaa pelata oikein varman päälle, niin ei ole myöskään kiire toimia. Jos ensi kuun raportissa sanotaan että hinnat alkavat nousemaan PK-seudulla vielä selkeämmin, se alkaa jo jonkunverran olemaan vahva signaali ostaa. Mutta asuntojen alla on sitä löysää tilaa kyllä myös paljon, että ei ole haitaksi odottaa ostopäätöksen kanssa. Tilanne ei ole vielä selvä, ja myöskään juna ei mene ohi, jos ei osta vielä sijoitusasuntoa.

    Miksi hinnat Helsingissä nousevat vaikka muualla laskee?

    Helsinki toimii talouden magneettina. Työpaikat, opiskelijat ja palvelut pitävät kysyntää yllä. Silti on hyvä muistaa, että paikallinen nousu ei ole sama asia kuin valtakunnallinen toipuminen. Se on pikemminkin nykimistä pinnan alla ennen kuin tiedämme, onko suunta ylös vai alas.

    Onko pohja jo nähty?

    Asuntojen hintakatsaus 2025 antaa vihjeitä siitä, että suurin lasku on takana. Mutta markkinoiden psykologia on oikukas. 1990-luvun kriisin jälkeen kesti 12 vuotta ennen kuin hinnat palasivat entiselleen. Mikään ei estä historiaa toistumasta, ainoastaan sijoittajien kärsivällisyys.
    Nyt hinnat ovat noin kaksinkertaiset siihen nähden, mitä ne olivat 90-luvun pohjissa. Voiko arvo sulaa vielä puolet? Teoriassa kyllä. Todennäköisesti ei. Mutta se pieni epäilys riittää pitämään markkinat varpaillaan.

    Asuntosijoittajan dilemma: osta, odota vai pakene?

    Moni pohtii nyt, onko aika iskeä vai pitäisikö istua käsien päällä. Fakta on, että jos ostaa nyt ja Euribor pysyy kurissa, kassavirta voi olla positiivinen. Mutta jos korot kääntyvät nousuun ja arvot nytkähtävät vielä alas, voi olla kymmenen vuotta ennen kuin nauru palaa huulille.

    Yhteenveto: jääkö Suomi jäihin vai kääntyykö kurssi?

    Muualla maassa lasku on hidastunut kuin kevätjäiden sulaminen ja Helsingissä aurinko jo vähän lämmittää. Hinnat eivät enää syöksy, mutta eivät ne vielä nouse tanssienkään. Ehkä asuntomarkkina ei ole nyt kriisissä vaan krapulassa. Juhlat olivat pitkät ja lasku tulee aina lopuksi.
    Jos historia toistaa itseään, nyt on aika tarkkailla rauhassa, ei paeta eikä hurjastella. Markkina on kuin pokeripöytä: se joka malttaa odottaa saattaa lopulta voittaa potin.

    SP500 tilannekatsaus, kun käyrä nousee jyrkästi

    Jos markkina olisi vuoristorata, SP500 on kohta siinä kohdassa, missä ihmiset yleensä alkavat kirkua. Käyrä on noussut suoraan taivaaseen ja jokainen sijoittaja tietää, mitä sen jälkeen tapahtuu. Ei tarvitse olla Warren Buffett tajutakseen, että jyrkän nousun jälkeen seuraa väistämättä alamäki – isompi tai pienempi, mutta väistämätön.

    Tilannekatsaus kertoo että olemme jälleen kaikkien aikojen huipuissa. Kuten aina ennen romahdusta, tunnelma on euforinen.

    Yllä oma Nordnet tuottoprosenttikäyräni edellisen romahduksen jälkeen. Jää kakkoseksi S&P500 kehitykselle.

    S&P500. Jyrkkää on nousu. Lähde: Google Finance.

    Romahdus ei tule siksi että tapahtuisi jotain, vaan siksi että se on valmis tulemaan

    Pörssi ei romahda siksi, että maailmalla tapahtuisi jotain mullistavaa. Se romahtaa siksi, että hinnat ovat olleet liian korkealla liian pitkään. Jokainen kriisi tarvitsee vain kipinän, olkoon se sitten geopoliittinen konflikti, keskuspankin lauseen lipsahdus tai vain liian monta optimistista twiittiä samana päivänä.

    S&P500 on kuin kuumemittari, joka näyttää yli 39 astetta. Se ei kerro mikä tauti on tulossa, mutta kertoo, että kroppa ei kestä enää kauaa. Kun rytinä alkaa, on jo myöhäistä arvailla.

    Mitä tavallisen sijoittajan kannattaa tehdä

    Jos olet kuukausisijoittaja, jatka. Se on tylsää, mutta toimivaa. DCA eli säännöllinen ostaminen pitää sinut pelissä riippumatta siitä, milloin seuraava notkahdus osuu. Ostat ylhäältä ja alhaalta, ja keskiarvo hoitaa loput.

    Voit myös ostaa tavallista enemmän vaikka sijoitusluotolla kun pörssi on notkahtanut ja sijoitukset halpoja.

    Jos taas tiedät tarvitsevasi rahojasi lähiaikoina, nyt on hyvä hetki alkaa siirtämään osaa varoista korkorahastoihin. Ne eivät tee sinusta miljonääriä, mutta voivat säästää sinut siltä tunteelta, kun sijoitussalkku sulaa 30 prosenttia viikossa ja uutiset huutavat paniikkia.

    Miksi ajoittaminen ei koskaan toimi

    Kaikki haluavat olla se nero, joka myy huipulla ja ostaa pohjalta. Totuus on, että niitä on vähän jotka sen tekee. Pörssin ajoittaminen on kuin yrittäisi tasotella krapulaa. Teoriassa mahdollista, käytännössä kaaosta.

    Jos SP500 tilannekatsaus kertoo jotain, se kertoo tämän: markkina on kuuma, sijoittajat hermostuneita ja historia on valmis toistumaan. Mutta sama historia kertoo myös, että pitkällä aikavälillä käyrä osoittaa aina ylöspäin. Siksi viisas ei juokse karkuun vaan säätää vauhtia.

    Yhteenveto: Seuraava romahdus ei ole katastrofi, vaan mahdollisuus

    SP500 on nyt korkeammalla kuin koskaan. Kun se tulee alas – ja se tulee – moni säikähtää. Mutta viisas sijoittaja tietää, että jokainen romahdus on vain uusi ostopaikka, uusi kierros pitkässä pelissä.
    Tärkeintä ei ole arvaaminen, vaan se että pysyt mukana, kun pöly laskeutuu. Ja jos hermot eivät kestä, korkorahasto tarjoaa pehmeämmän laskun. Sijoittaminen ei ole sprinttiä, vaan maraton, ja juuri nyt olemme mäen päällä, missä maisemat ovat parhaat mutta happi vähissä.

    Kryptojen tilanne

    Spekuloin joskus kryptoilla. Nyt se on jäänyt vähemmälle koska minulla ei ole tarpeen vaatimaa stressikapasiteettia käytössä kun se on monessa muualla, eikä kryptojen lupaama tuotto ole varmaa. Viime aikoina olisi kuitenkin ollut monia kauppapaikkoja. Olen pyrkinyt etsimään työkalua jolla saisin helposti todettua milloin on aika tehdä keskipitkän aikavälin kauppaa, tässä täysin onnistumatta. Tai, sitten viime aikainen Altcoin season on ollut vain tuhnu, ja työkaluni markkinoiden havainnointiin on oikeassa.

    Yllä tilanne 7.10.2025. Lähde: Coinmarket Cap, Altcoin Season Index.

    Yllä olevasta kuvaaja on muuttunut viikon takaisesta, jolloin harmaa käyrä eli altcoin market cap käyrä oli tukevammin Altcoin Season alueella. Nyt ilmeisesti Bitcoinin arvon nousu on kuronut Altcoin market Cappia kiinni markkinaosuudeltaan, ja tämä aiheuttaa tässä indikaattorissa sen, että Altcoin market cap ja Altcoin season käyrät tippuvat alemmaksi Altcoin season alueelta. Joka tapauksessa viime viikkoina olisi ollut hyviä kaupan paikkoja. Hinnat on olleet markkinoilla useina päivinä ylhäällä, ja kun ovat tulleet alas ovat pongahtaneet takaisin ylös.

    Kannattaako treidata

    Jos aikaa kasvaisi puussa, niin tutkisin tarkemmin, ja ehkä treidaisin kun Altcoin käyrät tippuisivat vähän halvemmalle tasolle taas. Mutta nytkun Bitcoinin hinta on noussut, se on alentanut kauppaa Altcoin markkinoilla. Joten ehkä jäisin tarkkailemaan ja odottamaan kuitenkin. aikaisempi mielipiteeni jossa Altcoin Season käyrän pitää olla Altcoin season alueella 14 vuorokautta, on vähän ankara.

    Jo se, että Altcoin Season Index käyrä käy Altcoin season alueella, on riittävä indikaattori siihen, että seuraavan kerran kun hinnat laskee voi ostaa niitä “suht järkeviä” (kryptojen mittapuussa järkeviä) altcoineja 10% tuottoa (tai tappiota) hakemaan. Tällaisia oston paikkoja voi tulla ja mennä, vaikkei olisi se vuosikymmenen tulisin Altcoin Season.

    Jos Bitcoinin arvo nyt tippuu, ja Altcoin markkinat jatkaa saman tasoisella Altcoin Market Cap tasolla, niin siinä kohtaa voi kärkkyä seuraavaa Altcoin Market Capin pudotusta, ja ostaa sopivan pudotuksen jälkeen coineja, ja laittaa 10% tuottotavoitteilla myyntiin (ja 10% tappiomaksimilla). Eli vielä täytyy odotella optimia tilannetta.

    Kaupallinen tiedote: Bluestep Bank haluaa taistella taloudellista eriarvoisuutta vastaan ja pyrkiikin tarjoamaan asuntolainaa heille, jotka eivät ole saaneet sitä omasta tai muista perinteisistä pankeista. Hae nyt asuntolainaa Bluestep Bankista tästä linkistä.

  • Asuntolainan nopea vai hidas lyhentäminen?

    Asuntolainan nopea vai hidas lyhentäminen?

    Tässä kirjoituksessa tarkastelen, onko asuntolainan takaisinmaksu kannattavaa tehdä nopeasti vai hitaasti. Vakuuden nopea maksaminen vapaaksi jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

    Miksi asialla on väliä?

    Itse kiinnostuin aiheesta siksi, koska nykyisen omistusasuntoni käyttäminen sijoitusasuntona on vähän hankalaa koska kassavirta on hieman epäoptimaalinen. En juuri nyt ole laittamassa nykyistä asuinpaikkaani sijoitusasunnoksi, mutta pankkini ei välttämättä anna muuttaa asuntolainaa pidemmäksi siinä vaiheessa, kun asuntoni on sijoitusasunto statuksella. Tästä syystä kiinnostuin aiheesta jo nyt proaktiivisesti, ja tarkastelen, onko kannattavaa pidentää laina-aikaa kun asun tässä asunnossa ilman että asunto on sijoitusasunto käytössä.

    Mihin hyödyntäisin pitkää laina-aikaa omistusasunnossa asuessani?

    Laina-ajan pidentäminen aiheuttaa lisäkuluja koska korot vaikuttavat lainan määrään pidemmän aikaa, tai toisinsanoen pääoma pysyy pidempään isompana, ja ylipäätään olemassa ja tällöin korkoja joutuu maksamaan enemmän kuin verrokkitilanteessa jossa lyhentää lainaa nopeasti.

    Kysymys kuuluukin, onko tämä merkitsevää? Vaihtoehtona nopealle maksamiselle on pidentää laina-aikaa, jolloin kuukausierä pienentyy. Kun kuukausierä pienenee, jää rahaa sijoitettavaksi (tässä esimerkissä) rahastoihin. Omana päämotiivina oli tosiaan myös se, että asuntoni olisi kassavirraltaan jo sijoitusasuntokelpoisempi kun laina-aikaa pidentää, kun myöhemmin ei välttämättä ole mahdollista sijoitusasunto statuksella lainaa vaihtaa pidemmäksi.

    Laskutoimitukset

    Oletetaan rahastojen keskim. vuosituotoksi 8%, ja arvioidaan lainan keskimääräiseksi koroksi pessimisteinä vaikka 3,5% (hatusta heitetty, hieman isompaa tasoa kuin nyt on). Lainan määränä voidaan tässä esimerkissä käyttää pyöreää lukua 100 000euroa. Vertailtavina lainan pituuksina käytetään tässä esimerkissä vaikkapa 20 vuotta ja 25 vuotta. Lainakuluksi laitoin 2 euroa kuukaudessa.

    Meinasin laskea tämän käsin, mutta ajankäytön tehokkuus nousi prioriteetiksi, joten käytän laskemiseen lainalaskuria.

    Vaihtoehto 1, 25 vuotta.

    Vaihtoehdossa 1 tulee korkojen määräksi kaikenkaikkiaan n. 50000 euroa. Kuukausieräksi muodostuu 502 euroa.

    Vaihtoehto 2, 20 vuotta.

    Vaihtoehdossa 2 tulee korkojen määräksi kaikenkaikkiaan n. 39000 euroa. Kuukausieräksi muodostuu 584 euroa.

    Vaihtoehtojen 1 ja 2 kuukausierän erotuksen sijoittaminen rahastoihin. Sekä vaihtoehdon 1 velattoman ajan sijoittaminen rahastoihin.

    Jätin pois pikkuasiat kuten lainan perustamiskulut ja lainanhoitokulujen erotuksen, ja pyöristin summat. Asia ei ole muutamien satasten päälle.

    Pidemmässä lainassa köyhdytään korkojen erotuksen verran, eli 11000 euroa. Rahastoihin voidaan kuitenkin pienemmästä kuukausierästä johtuen tällöin sijoittaa 82 euroa kuussa.

    Luvut korkoa korolle laskuriin. Jos rahastoihin sijoitusaika on pidemmän lainan aika, niin tällöin saavutettava rahasumma on 25 vuoden aikana 8% keskim. vuosituotolla: 75000 euroa. Toisaalta, lyhyemmässä vaihtoehdossa voidaan sijoittaa koko kuukausierä 584 euroa rahastoihin viiden vuoden ajan, koska laina on maksettu 20 vuoden aikana. Tällä tienataan 43000 euroa.

    Lopputulos, mikä on kannattavampaa

    Pidemmässä lainassa jäädään voiton puolelle.
    Rahastojen määrä 25 vuotisessa lainassa on 75 tonnia josta vähennetään vertauksessa lyhyempään lainaan korkotappiot 11 tonnia, ja lyhyemmän lainan viiden vuoden rahastosijoituksista saatu 43 tonnia.

    Pidemmän lainan voitokas jäljelle jäävä summa on 21 tonnia positiivisen puolella. Lisäksi minun kohdallani toteutuu toinen motiivi, joka on sijoitusasuntokäytön kassavirran parantaminen.

    Yhteenveto

    Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka raha-asiat voidaan laskea auki matematiikalla (tai laskureilla, jotka käyttävät matematiikkaa). Voin kertoa, että olen saanut kuulla pankkialan ammattilaisten mielipiteen siitä, että minun ei kannattaisi pidentää laina-aikaa, koska laina-ajan pidentäminen suurentaa lainaan kuluneen koron määrää.

    Nyt tässä postauksessa edellisen kappaleen väite on todistettu vääräksi, ja on todettu että pidempi laina-aika kannattaa omistusasumisessa. Ainakin tämän postauksen laskentaesimerkin numeroiden valossa.

    Tilanne on omalla kohdallani win-win, koska lainaa pidentämällä omistusasuntoni mahdollisen tulevaisuuden sijoitusasuntokäytön kannalta kassavirta paranee. Se on toinen voitto kokonaisuuksien virrassa. Pienistä puroista kasvaa iso virta.

    Allekirjoittanut taitaa lähteä laskemaan oman tilanteensa luvuilla samat laskelmat, ja kirjoittamaan pankkiin viestiä laina-ajan muutoksesta.

    Kaupallinen tiedote: Bluestep Bank haluaa taistella taloudellista eriarvoisuutta vastaan ja pyrkiikin tarjoamaan asuntolainaa heille, jotka eivät ole saaneet sitä omasta tai muista perinteisistä pankeista. Hae nyt asuntolainaa Bluestep Bankista tästä linkistä.(Mainoslinkki).

  • Mihin suuntaan Euribor korko lähtee?

    Mihin suuntaan Euribor korko lähtee?

    Voiko Euribor koron ja sitä edeltävien korkojen historiaa tutkimalla päästä jyvälle mihin suuntaan Euribor korko lähi- ja keskipitkän aikavälin tulevaisuudessa on liikkumassa? Onko nykyisin suurta riskiä että korot nousevat esim 12% tasolle? Onko syytä ottaa kiinteäkorkoinen laina sijoitusasuntoa varten, vai kannattaakohan nyt ottaa kuuden kuukauden Euribor?

    Historia

    1980-luvusta taaksepäin suomessa ei ollut yhtenäistä viitekorkojärjestelmää, vaan se oli pankkikohtainen ja valtion ohjauksessa, korkotasot heiluivat keskimäärin 1900-luvulta 1970-luvulle jossain 4-10% välillä. 1980-luvulla oli 10% korkojakin. Helibor korko oli käytössä 1987-1998. Tämän jälkeen siirryttiin Euribor korkoon.

    Yllä kuva Helibor korkokehityksestä. (Lähde: Wikipedia)

    Helibor korko nakutteli vuodesta 90 vuoteen 93 aika lailla 12,5% tasolla. Tämän jälkeen tiputtiin 5% tasolle vuonna 1994, ja siitä nelosen tuntumaan Helibor koron loppuun asti vuoteen 1998.

    Euribor korko

    Suomi siirtyi Euribor korkoon 1999. Alla kuvaaja Euribor korosta vuodesta 1999 vuoteen 2025. (Lähde: Suomen pankki).

    Kuvaajasta nähdään että monet kerkesivät tottumaan vuosien 2012-2022 välillä nollakorkoon Euriborissa. Suomen historiassa 70-90 luvulla korot oli 4-10%, 1990-2000 12-4%, 2000-2009 on menty 3-5% tasossa. Tämän jälkeen tiputtu nollakorkoon kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen noustiin taas 4-2% tasolle.

    Ihmiset kerkesivät tottumaan nollakorkoihin, mutta suurimman osan ajasta Suomen itsenäisyyden aikana on korkoa maksettu ja isommin kuin tätä kirjoittaessani kun Euribor 2kk on vähän päälle kahden. Kuvaajista ja historiasta pelkästään voidaan päätellä että joku 4% korko on ihan tavanomainen. Maailma on toki muuttunut, mutta historiaa voi pitää yhtenä tekijänä johtopäätöksissä.

    Mikä heijastuu Euribor korkoon?

    Euribor korko toimii siten että millä korolla euroalueen suuret pankit ovat valmiina lainaamaan rahaa toisilleen.

    Käytännössä, kun taloutta pitää elvyttää, ohjauskorkoja lasketaan jotta saadaan ihmiset kuluttamaan, ja Euribor seuraa sitä. Kun taas on inflaatio, pitää ohjauskorkoja nostaa koska ihmiset kuluttavat niin paljon, ja Euribor seuraa mukana. Nyt on tietysti mielenkiintoista mitä tapahtuu, kun on deflaatio. Hintojen laskun takia korkoja lasketaan, jotta talous elpyy. (eli, lainataakka kasvaa ihmisillä ja ihmiset jäävät odottamaan hintojen tippumista lisää ennen kuin ostavat).

    Nyt jos tulkitsen SP500 indeksin kautta, näen että se seuraa karkealla tulkinnalla Euribor koron kehitystä. Vuosina 2012 – 2022 kun oltiin nollakorkojen ajassa Euriborin osalta, niin silloin myös SP500 oli loivassa kulmassa nouseva. Tästä voi kääntäen verrannollisesti päätellä, että jos SP500 on jyrkässä kulmassa ylöspäin, se tarkoittaa että ihmiset kuluttavat paljon, ja inflaatio jyllää, jolloin korkoja pitää nostaa, ja Euribor nousee perässä.

    Asia ei valitettavasti ole ihan näin yksinkertainen. Karrikoituna SP500 toimii jonkinlaisena tulkkina inflaatiolle. Mitä korkeampi SP500, sen korkeampi inflaatio, jolloin korkoja pitää nostaa. Mitä matalampi SP500, niin silloin ihmisiä kannustetaan kuluttamaan ja Euribor tippuu alas ohjauskorkojen myötä. Mutta asiassa on useita muitakin muuttujia, ja Euribor ja SP500 ei seuraa toisiaan nopeilla käänteillä. SP500 ei voida ihan täysin tulkita indikaattorina siksikään, että kun Euribor korot ovat korkealla, niin asuntoihin sijoitetaan vähemmän, ja osakkeisiin enemmän…Mikä taas laskee osaltaan asuntojen hintoja ja nostaa SP500 tasoa entisestään.

    Yhteenveto asuntosijoittajalle

    Historiassa asuntolainojen korot ovat olleet korkeammassa tasossa kuin nyt. Lisäksi vaikka tätä kirjoittaessa on matala inflaatio, niin SP500 on korkealla. Tämä tarkoittaa että näyttää siltä että Euribor korot tulevat nousemaan. Toisaalta nyt on jo uutisia deflaatiosta, mikä vaikuttaa korkoja laskevasti.

    Nämä vaikuttaa seuraavasti:

    • Ainoa korkojen nousupaineeseen todellisuudessa viittava asia on korkohistoria. Tälle tulisi jotain painoarvoa antaa, ei ole selviö että korot pysyvät matalalla ja laskevat, vaikka siltä nyt näyttää.
    • Mitään 1990 luvun Helibor koron tason 12% Euribor korkoa tuskin tullaan näkemään mistään syystä. Se oli aikanaan usean kriisin yhdistelmä. Tämä tilanne on mahdollinen, mutta epätodennäköinen nykyisin. 12% korkotason palaaminen on asuntosijoittajalle riski joka pitää tiedostaa, mutta jonka ei tarvitse antaa vaikuttaa sijoituspäätöksiinsä.
    • Jos korot tulevat lähitulevaisuudessa nousemaan, sanotaanko 4% tasolle, niin tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen arvot laskevat entisestään. Mikä tarkoittaa tuleville asuntosijoittajille: Jäitä hattuun sijoitusasunnon hankinnan kanssa. Nyt voitetaan rahaa sillä että ei osteta sijoitusasuntoa.

    Kun asuntojen hinnat aloittavat ujosti nousunsa, niin silloin vasta on aika ostaa, ellei korot nouse aivan erityisen korkeiksi joka rikkoisi kassavirran sijoitusasuntohankkeessa, ja tällöin kannattaa jättää mahdollisesti osto tekemättä, ja ostaa rahastoja sen sijaan.

    Kiinteä korko?

    Kun asuntojen hinnat lähtevät nousuun, (jos lähtevät seuraavina vuosinakaan), ja korkotaso ei ole vielä nostettu ylemmäs, niin kannattaa ainakin harkita kassavirran positiivisuuden tai neutraaliuden turvaamiseksi korkokattoa tai korkoputkea.

    Jos kuitenkin korkosuojat tekevät kassavirrasta negatiivisen yli kriittisen pisteen, on tällöin otettava joko Euribor korkoon sidottu sijoitusasuntolaina tai unohdettava koko hanke jos olisi viitteitä että Euribor korko olisi nousemassa sellaiselle tasolle että kassavirran negatiivisuus ylittää kriittiseen pisteen ja on järkevämpää sijoittaa rahastoihin.

    Ei ole epärealistista, että korot voi nousta n. 4% tasolle. Tilanne toki pitää tarkastaa tilannekohtaisesti kun aikaa kuluu tämän kirjoituksen hetkestä eteenpäin. 6kk Euribor voi säästää pitkässä juoksussa sadan tonnin kämpässä tuhansia euroja rahaa halpuudessaan jos korot eivät ole lähdössä nousuun ostohetkellä, ja kun pienistä virroista kasvaa iso puro, on tällä asialla painoarvoa.

    Loppupäätelmä

    Nyt kannattaa odottaa ensinnäkin että asuntojen hinnat lähtevät nousuun. Sen jälkeen vasta kannattaa vielä arvioida tarkkaan onko uhkia että Euribor korko lähtisi kassavirran rikkovasti nousuun jos ei ole noussut jo, tai, toisena vaihtoehtona ottaa korkosuojan jos Euribor korkojen nousu on ilmeinen lähitulevaisuudessa, sikäli jos korkosuoja ei tee kassavirrasta negatiivista.

    Mutta sijoitusasuntojen kanssa nyt tekee toistaiseksi eniten tienestiä ja sijoitusta sillä, että odottaa eikä osta, kun asuntojen arvot tippuvat entisestään, voi säästää sadan tonnin kämpässä parhaimmillaan kymppitonnin, teoriassa useamman kymmenen tuhatta. Se on sitten oma show:nsa tulkita sitä, että koska se sopiva hetki ostaa on…”Putoavaa puukkoa” ei halua ostaa tässäkään, vaikka alhaisesta hinnasta haluaakin napata kiinni. Äkkiseltään tosiaan kun tuolla tilastokeskuksen sivuilla alkaa ilmenemään yhden tai kahden kvartaalin verran asuntojen hintojen nousua, niin siinä on aika vahva merkki nousun puolesta.

    Kaupallinen tiedote: Bluestep Bank haluaa taistella taloudellista eriarvoisuutta vastaan ja pyrkiikin tarjoamaan asuntolainaa heille, jotka eivät ole saaneet sitä omasta tai muista perinteisistä pankeista. Hae nyt asuntolainaa Bluestep Bankista tästä linkistä.